Rinki-ekopiste palvelee kuluttajia kaupan pihalla

K-supermarket Mankkaan asiakkaat kurvaavat kauppaan mutkitellen: ensin pihan perällä olevaan ekopisteeseen, sitten ostoksille. Kotitalouksien pakkausjätteet ovat paikkansa löytäneet.

Etteivätkö suomalaiset kierrättäisi! Jopa kesäloma-aikaan Mankkaan Rinki-ekopiste on kiivaassa käytössä: lasit kilahtavat, ­metallit kolahtavat, paperit sujahtavat ja vaatteet tömähtävät säiliöihin sekä kartonkipakkaukset uppoavat puristimeen.

– Me kierrätämme kaiken: jokaiselle jätteelle löytyy kotoa oma astiansa. Osan jätteistä tuomme sitten vuoron perään muun muassa tänne ekopisteeseen, opiskelija Makenzi Nzau kertoo.

Kimppakämpässä asuvalle valveutuneelle nuorelle miehelle kierrätys on luontevaa ja itsestään selvää. Nzaun mielestä ekopisteverkoston laajeneminen on pelkästään tervetullutta. Hän toivoisi myös lisää muovipakkausten keräyspisteitä.

– Muovia kertyy eniten. Tuntuisi turhalta heittää sitä sekajätteeseen, kun sitä voisi hyödyntää muutenkin kuin polttamalla.

Kierrätyskelpoinen kannattaa kierrättää

Ringin tiedottaja Reija Koistinen lohduttaa kuluttajia: muovipakkausten ­keräyspisteitä on yli 500 ja niitä löytyy jo koko maasta. Tilannetta seurataan ­ja kehitystarpeita mietitään.

– Puhdas, kierrätyskelpoinen ­materiaali kannattaa ensin kierrättää, vaikka sekajätteessäkään se ei päädy kaato­paikalle, vaan hyödynnetään ­energiatuotannossa. Tosin likaiset ­muovipakkaukset on syytä laittaa sekajätteeseen. Peseminen kuumalla vedellä ja saippualla ei ole ympäristöystäväl­listä.

Koistisen mukaan muovikeräys on ollut suosittua. Jotkut alkoivat varas­toida muoveja heti, kun he kuulivat, että kierrätysmahdollisuus on tulossa. Toiveet ovat kaikuneet myös Keskolle asti.

– Kuluttajat toivovat pystyvänsä kierrät­tämään muovia samalla, kun kierrättävät muitakin materiaaleja, ­Keskon vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske toteaa.

K-kauppojen yhteydessä 500 ekopistettä

K-supermarket Mankkaan kauppias Pekka Iho ei ehdi työpäivänsä aikana juurikaan pihalle vilkuilla, mutta silloin kun ehtii, ekopisteellä kävijöitä näyttäisi riittävän.

– Talvella jotkut laatikot olivat välillä todella täynnä. Kesällä ekopisteellä on ollut hiukan hiljaisempaa. Syksyllä ­varmasti taas vilkastuu.

Jäsken mukaan K-kauppojen yhteydessä on noin 500 ekopistettä. Hän ­pitää uudistusta erittäin myönteisenä sekä kaupalle että kuluttajalle.

– Meillä on kokemusta kierrätyksestä: pantilliset juomapakkaukset, paristot ja SER-laitteet on jo vuosia voinut viedä kaupan keräyspisteeseen. Ekopisteet ovat luonteva jatke palveluvalikoimaan ja täyttävät myös kuluttajien odotukset pakkausten kierrosta. Autamme tältäkin osin kuluttajaa arjessa: kierrätys on helppo hoitaa kaupassa käynnin yhteydessä.

Kauppiaskin on saanut pelkästään positiivista palautetta: asiakkaat pitävät tärkeänä, että ekopiste löytyy vaivattomasti ja sinne voi viedä monia kierrätettäviä asioita.

– Tosin kauppa on vain vuokralaisena, joten täytyy toivoa, että kiinteistönomistajat suhtautuvat suopeasti kierrätykseen, Iho miettii.
Timo Jäsken mukaan suosittelukirjeitä kiinteistönomistajille on lähetty aktiivisesti. Suurin osa on sallinut ekopisteen läsnäolon, mutta vastahakoisuuttakin on esiintynyt. Keskon toive on kuitenkin se, ettei hyvin alkanut projekti tyssää jatkossakaan.

Tehostetaan vielä kierrästystä

Jäske kiittelee: yhdenmukainen, valtakunnallinen Rinki-ekopisteverkosto on konseptissaan onnistunut. Sekä yh­tenäinen toimintatapa että visuaalinen ilme herättävät luottamusta ja huo­miota.

– Tietenkin kustannustehokkuus ­on aina iso asia: verkostoa, logistiikkaa ja keräysvälineitä kannattaa kehittää edelleen. Kartonkien ja muovien puristimet ovat tehokkaita välineitä ja vähentävät tyhjennystarvetta. Jäteautojen reititys pitää myös olla optimaalinen.

Kaupan alalla kustannusten nousua pyritään aina minimoimaan. Nyt kaupan osuus on noin 40 prosenttia ekopisteverkoston osalta.

– Nyt kun verkosto on perustettu ja se vakiinnuttaa asemansa, on hyvä miettiä, miten kustannuksia tehostetaan. Ne eivät saa nousta holtittomasti. Meilläkin on tiedossa isoja kauppapaikkoja, joiden yhteyteen ekopiste sopisi jatkossa hyvin. Verkostossa olevia kunnallisia pisteitä voisi hyvin siirtää kauppapaikkoihin. Keräysverkkoa varmasti vielä optimoidaan.

Kaupat onnistuneet vähentämään pakkausjätettä

Pakkausmateriaalien kierrätys on osa K-ryhmän palkittua ympäristövastuullisuutta.

– Kansainvälisissä vastuullisuusmittauksissa olemme pärjänneet hyvin, ympäristöasiat on aina otettu vakavasti. Nyt Suomessa ollaan luomassa myös maailman parasta kuluttajapakkausten ekopisteverkostoa, Jäske hehkuttaa.

– Asiakkaille tarkoitetut kierrätyspisteet tulivat kauppoihin jo 1990-luvun alussa: Rovaniemen Citymarketista se alkoi, muutaman vuoden sisällä pisteitä oli jo 200. Myös pantillisten juomapakkausten ja muovin kierrättämisessä olemme olleet uranuurtajia.

Nykyään kaupoissa pakkausjätteen määrää on saatu huimasti vähennettyä.

– Kartongit, metalli, biojäte ja poltettava jäte kierrätetään, liha- ja hedelmälaatikot käytetään uudelleen, heviosastolla on tarjolla bio-, uusio- ja paperipusseja, lihat ja kalat kääräistään kierrätettävään paperiin ja Manna-Apu noutaa hävikkiruokia. Kierrätykseen kaupassa on panostettu, kauppias Pekka Iho vakuuttaa.

Ihon luotsaama kauppa valittiin viime vuoden parhaaksi K-supermarketiksi. Se on osoitus siitä, että mankkaalaiskaupassa palvellaan asiakkaita kaikin tavoin, myös kierrätyksen saralla.

Ei pakkausjätteitä säiliöiden eteen

Mankkaalla muutoksen tuulet puhaltavat: kiinteistön uusi omistaja aikoo uudistaa koko piha-alueen.

– Ekopistealue saa lisää tilaa. Toivottavasti kierrättäjät arvostavat siisteyttä, eivätkä jätä jätteitä maahan lojumaan. Esimerkiksi talvella tyhjennys on hankalaa, jos säiliöiden edessä on sekä lunta että pussukoita. Kannattaisi tulla uudemman kerran tai mennä toiselle ekopisteelle, Iho miettii.

Kauppias uskoo ihmisten huomaavan ekopisteessä olevan puhelinnumeron ja tarttuvan luuriin, jos säiliöt ovat täynnä.

Soittaisiko opiskelijanuorukainen ja kertoisi säiliöiden pullistelevan?

– En lähtisi autottomana jätteitä kuljettamaan muualle vaan jättäisin ne täysinäiseenkin pisteeseen. Mutta kaikilla on kännykkä mukana ja kotona netti. Eli kyllä soittaisin. Jos odottaisin kotiin asti, voisin unohtaa, kun päässä pyörivät niin monet muutkin asiat, Nzau pohtii.

 

Näin käytät puristimia:

Litistä kartonkipakkaukset. Työnnä pakkaukset syöttöaukosta kunnolla sisään. Paina vihreää starttinappulaa. Näin pakkaukset siirtyvät puristimessa eteenpäin ja ­säiliöön mahtuu enemmän. Laite pysähtyy itsestään.

Älä laita eri muovilaatuja olevia pakkauksia ­sisäkkäin, jotta ne menevät oikeaan materiaali­ryhmään kierrätyslaitoksella. Irrota korkit ja ­kannet, pistä ne säiliöön erikseen. Työnnä muovipakkaukset kunnolla aukosta sisään. Paina starttia. ­Pakkaukset siirtyvät puristimessa eteenpäin, eikä säiliö täyty ennen aikojaan. Laite pysähtyy itsestään.

Laita pakkausjätteet vain niille kuuluviin säiliöihin, äläkä jätä niitä maahan. Ilmoita täysistä säiliöistä maksuttomaan numeroon 0800 133 888 tai täytä palautelomake osoitteessa rinkiin.fi/ekopistepalaute.

Kattava ekopisteverkosto

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy vastaa kotitalouksien pakkausten keräysverkoston ylläpidosta valtakunnallisesti. Pisteiden sijainnit ovat osoitteessa rinkiin.fi/rinki-ekopisteet.

Keräyspisteiden määrät pakkausmateriaaleittain: kartonkia, lasia ja metallia kerätään yli 1 850 pisteessä ja muovia yli 500 pisteessä. Kartongin ja muovin keräykseen käytetään useissa pisteissä puristimia, muille pakkausjätteille säiliöitä.

 

Teksti Tarja Västilä, kuva Vesa Tyni