Torju ruokahävikki: syö ruokasi ja kierrätä pakkaus!

Maailmaa voi pelastaa myös pienin askelin ja teoin. Jos jokainen kantaa vastuuta vähentämällä ruokahävikkiä ja kierrättämällä, päästään kiertotaloudessa jo hyvään alkuun.

Torju ruokahävikki: syö ruokasi ja kierrätä pakkaus!

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri on monessa mukana: asiantuntemusta riittää muun muassa kestävästä tuotannosta ja kulutuksesta ruokajärjestelmän kiertotalouteen ja ruokahävikkiin asti.

Lähdetään silti liikkeelle elintarvikkeiden ja pakkausten ympäristövaikutusten arvioinnista ja vähentämisestä. Katajajuuren mukaan ruokavalinnoilla on iso vaikutus.

– Planetaarisen kestävyyden rajat ovat jo osin punaisella, pahiten monimuotoisuuden suhteen. Kulutuksen ilmastoa kuormittavista kasvihuonekaasupäästöistä ruoan osuus on noin neljännes. Sitä voidaan vähentää jopa 20−30 prosentilla pienilläkin ruokavalinnoilla.

Ruokahävikin vähentäminen on helpoin tapa vaikuttaa ruoan ympäristökuormitukseen. Suomen kotitalouksista jätteeksi päätyy vuosittain 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa eli 20–25 kiloa henkilöä kohden.

– Kotitalouksien ostamasta ruoasta haaskataan kuusi prosenttia. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä, muistuttaa Katajajuuri.

Hävikki alas fiksulla pakkauksella

Kun kinkkupaketista jää parikin siivua syömättä, niiden tuottamisen ympäristövaikutus on Katajajuuren mukaan suurempi kuin itse pakkauksen tuottamisen ja kierrättämisen.

– Elintarvikepakkauksen funktio on, että tuote saadaan kuljetettua ehjänä läpi logistisen ketjun ja säilymään kuluttamiseen asti. Materiaalisäästö ei ole avainasia. Pakkausmateriaaleja on jo ohennettu. Jos sitä tehdään liikaa, pakkaukset voivat rikkoontua.

Pienet kotitaloudet ovat toivoneet pienempiä pakkauskokoja. Vaikka niitä on jo kaupoissa tarjolla, kuluttajat valitsevat silti usein isomman pakkauskoon. Kilohinta ratkaisee.

Erityisesti ravintoloissa hävikki on suurta. Luonnonvarakeskuksen eli Luken tutkimuksen mukaan Suomen ravintola-alan ruokahävikki on 75−85 miljoonaa kiloa vuodessa. Suurin osa siitä syntyy linjastoruokailussa eli ylivalmistetusta ruoasta, jota ei voida hyödyntää uudelleen.

– Parannettavaa ja tehostettavaa on ruokalistojen suunnittelussa, ruokailijamäärien ennustamisessa ja itse tarjoilussa. Kattauksen loppupuolella ruokaa voidaan annostella matalampiinkin astioihin ja täydentää niitä tarvittaessa.

Vaikka toisin usein kuvitellaan, kaupassa hävikkiprosentit ovat suhteellisen pieniä.

Biokiertotalous uusi Nokia?

Ruokavalinnoissa kuluttajat ovat kunkkuja, jotka tekevät ratkaisujaan itsenäisesti.

– Ruoka on nautinnon ja ilon lähde sekä henkilökohtainenkin asia, joten on paha lähteä sormeilemaan ihmisten arkea ja syömisiä. Jos päättäjät haluaisivat muutoksia, heidän tulisi edistää julkisten hankintojen kehittämistä ja taloudellisia ohjauskeinoja sekä lisätä informaatio-ohjausta, pohtii Katajajuuri.

Tuotekehitys on jo osaltaan johtanut siihen, että jauhelihaan lisätään porkkanaa, leivässä on juureksia ja jogurtissa pinaattia. Ruokavalioon olisikin hyvä lisätä enemmän kasviksia.

Lihaan mieltynyttä kuluttajaa lohduttanee, että Luke on tutkinut nelivuotisessa FootprintBeef-hankkeessa erilaisia tapoja pienentää kotimaisen naudanlihantuotannon ympäristövaikutuksia. Niitä voidaan pienentää jopa kolmanneksen verran.

Luke etsii uusia ratkaisuja myös kiertotalouden edistämiseksi. Elintarvikeketjun, metsäteollisuuden ja sinisen biotalouden sivuvirtoja pyritään hyödyntämään. Biokiertotaloudesta odotetaan Suomeen merkittävää kasvutekijää

– Biokiertotalous voi olla uusi Nokia, joka synnyttää ympärilleen toimijoita teollisesta prosessoinnista erilaisiin palveluntarjoajiin, uskoo Katajajuuri.

Tekesin rahoituksella Lukessa on muun muassa kehitetty reaktori, joka tuottaa puhdasta metaania energiakäyttöön suoperäisten mikrobien avulla. Metaani soveltuu myös proteiinin ja hiilineutraalien muovien valmistukseen.

Kierrätä oikein

Uudeksi ongelmaksi on tullut muovipakkauksista ja -kasseista jauhautuva mikromuovi, jota on löydetty meristä ja jopa Suomen järvistä. Muovipakkaukset ovat Katajajuuren mukaan joutuneet väärään paikkaan eli niitä ei ole hävitetty oikeaoppisesti kierrättäen.

– Kauppa on lähtenyt rajoittamaan ylimääräisten muovipussien käyttöä, mikä on hyvä ratkaisu. Turhia muoveja kertyy vähemmän.

On turha surra sitä, että pakkaus on kulkeutunut kauppaan kaukaa. Sekä pakkausmateriaalin määrällä että kuljetusmatkoilla on vähäinen merkitys ruokatuotteiden ympäristövaikutuksiin.

– Kuluttajana miettisin ennemmin syömisiäni, ruokahävikkiä ja pakkausjätteen oikeaa loppusijoitusta tai kierrätystä sekä henkilöautolla tehtyjä ostosmatkoja, kiteyttää Katajajuuri.

Kuka & mitä?

  • Erikoistutkija, asiakas- ja tiimipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri on työskennellyt tutkijana ennen Lukea (1.1.2015 asti MTT) myös VTT:llä ja muoviteollisuudessa.
  • Asiantuntemusaloina ovat kestävä, vastuullinen tuotanto ja kulutus, biotalouden ja ruokajärjestelmän kiertotalous ja ruokahävikki, resurssi- ja ympäristötehokkuus, elintarvikkeiden ja pakkausten ympäristövaikutukset, elinkaariarviointi, hiilijalanjälki sekä yritysvastuu ja ympäristöjohtaminen.
  • Tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio Luonnonvarakeskus edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja biotaloutta. Luke työllistää noin 1 300 henkilöä. Se muodostettiin 1.1.2015 yhdistämällä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto.

29.5.2017

Teksti Tarja Västilä,
Kuva Ville Rinne