Muovipakkaukset talteen

Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini uskoo, että tämän vuoden toukokuuhun mennessä Suomeen on rakennettu terminaaliverkosto, johon yritykset voivat tuoda muovipakkauksia veloituksetta. Kuluttajille tarkoitetut vastaanottopisteet avautuvat 2016 alussa.

Aikataulu on tiivis, ja rakentaminen myös maksaa. Siksi maksut ovat nousseet.

– Samoin tuottajayhteisöille lainsäädännössä asetettu vakavaraisuusvaatimus edellyttää suurempia maksuja. Eurooppalaisesti ja pohjoismaisesti vertaillen maksut ovat kuitenkin hyvin kilpailukykyisiä. Olemme koettaneet olla korotuksissa äärimmäisen maltillisia, Soini toteaa.

Hän mainitsee, että kierrätysmaksut luonnollisesti ohjautuvat ensi vaiheessa yritysten eli tuottajien maksettaviksi.

– Nykyisessä markkinatilanteessa ainakin osalle yrityksistä tulee olemaan haasteellista ohjata kustannusvaikutus kuluttajien maksettavaksi, hän arvelee.

– Koska osa nykyisestä kuntien vastuulla olevasta jätehuoltotehtävistä poistuu kunnilta, on kuluttajilla oikeus odottaa, että näiltä osin nykyiset jätehuoltomaksut alenevat, Soini lisää.

Hyötyykö ympäristö?

Tähän asti kunnat eivät muutamia kokeiluja lukuun ottamatta ole pitäneet tarkoituksenmukaisena kuluttajien muovipakkausten kierrätystä, eikä sopivia laitoksiakaan ole Suomessa ollut.

– Yleisellä tasolla on osoitettu, että kierrätys on kestävän kehityksen mukaista ja säästää luonnonvaroja. Kuluttajapakkausten osalta ympäristöhyöty ei kuitenkaan taida olla yksiselitteistä, kun tarkastellaan valtakunnallista, kattavaa keräystä Suomen olosuhteissa.

Juomapakkaukset on erotettu omaksi ryhmäkseen. Tämän erottelun teki kansallinen vastuuviranomainen.

– Onneksi emme joutuneet muuttamaan toimivaa panttijärjestelmäämme.

Entä mihin käyttöön kuluttajilta ja yrityksiltä kerättävät muovipakkaukset päätyvät? Raaka-aineeksi vai polttoon?

– Keräys- ja kierrätysketjussa valtaosa panostuksista kohdistuu kuluttajakeräykseen ja logistiikkaan. Resurssien kestävän käytön kannalta onkin tärkeää, että ketjussa kaikki haluavat toimia niin, että keräysastioihin ja kierrätyslaitokseen päätyy mahdollisimman vähän kierrätyskelvotonta materiaalia.

Tavoite on, että kerätystä materiaalista mahdollisimman suuri osa tulee todella kierrätetyksi. Kierrätyslaitoksen päätuotteet tulevat olemaan muovigranulaatteja teollisuuden käyttöön.

– Ehkä 10–20 prosenttia kerätyistä muovipakkauksista päätyy rejektinä energiahyötykäyttöön. Nykyteknologia mahdollistaa sekalaisenkin muovijätteen tarkan laatuerottelun.

– Tärkeää on, että kerättävät pakkaukset ovat puhtaita. Esimerkiksi elintarvike- tai kemikaalijäämät aiheuttavat hygienia- ja työturvallisuusongelmia ja vaarantavat siten ihmisten terveyden ja kierrätyksen onnistumisen.

Vastuuta ja vaikuttamista

– Suomen Uusiomuovi tulee toimimaan siten, että logistiikka- ja terminaalitoimijat ketjussa ymmärtävät vastuunsa. On sovittu, että kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttaminen ja kuluttajainfo on kaikkien pakkausmateriaalien osalta PYRin tehtävä.

Soini ei pidä isona ongelmana sitä, että keräykseen saattaa päätyä muutakin muovia kuin pakkauksia, esimerkiksi keittiötarvikkeita ja leluja.

– Tällaisten kierrätys ja käsittelyvastuu säilyy kunnilla. Pakkausten kierrätysketjun toiminta ei vaarannu, vaikka keräysastiaan joskus joutuisikin sinne kuulumattomia puhtaita muoviesineitä. Tuottajavastuu koskee pakkauksia. Muiden tuotteiden kierrätyksestä aiheutuvat kustannukset eivät kuulu pakkausalan tuottajien maksettaviksi.

Yhdistelmäpakkausten osalta ohjeistusta tarkennetaan myöhemmin. PVC-muovista valmistettujen pakkausten kierrätykseen liittyy vielä ratkaisemattomia teknillis-taloudellisia haasteita.

– Ennen kuin löydämme niihin ratkaisun, ei PVC-pakkauksia ole tarkoituksenmukaista kerätä kierrätettäväksi. Onneksi niitä on vain noin prosentti muovipakkauksista, hän mainitsee.

Tavoitteena hyvä palvelu

Kuluttajien palvelemiseen on valmistauduttu muun muassa hankkimalla keräys- ja kierrätyskokemuksia kuluttajien muovipakkausjätteestä Kuopiossa ja Tampereella.

– Saadun pakkausmateriaalin laatu on ollut riittävän hyvää. Uskomme, että yhteistyössä kotimaisten toimijoiden kanssa myös muovinkierrätyslaitos rakennetaan Suomeen, jolloin välttyisimme massiiviselta jätteen vienniltä. 

Vahva tausta ympäristönhuollossa

Vesa Soinin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista työuransa aloittanutta lasta. Harrastukset liittyvät luontoon ja kotimaahan: marjastus ja sienestys, veneily, metsästys, Suomen historia ja puutyöt.

Soini on aiemmin toiminut pääosin Ekokem-konsernissa eri tehtävissä. Hän oli kehittämässä ja rakentamassa vaarallisten jätteiden jätehuoltoa jo ennen kuin ongelmajätelaitoksen rakennustyöt Riihimäellä käynnistyivät.

– Olen saanut olla mukana viemässä Ekokemia ympäristönhuollon laaja-alaiseksi palveluyhtiöksi ja kierrätyksen edelläkävijäksi. Nyt olen innoissani uudesta tehtävästä Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtajana. Saan olla rakentamassa toimivaa, korkeatasoiseen suomalaiseen osaamiseen perustuvaa ympäristöhuoltoa, hyödyntäen uusinta teknologiaa ja ympäristöalan ammattitaitoani ja kokemustani.

Teksti Ilpo Salonen, kuva Tommi Tuomi / Otavamedia