Tärkeä luku: Pakkausjätteen kierrätysaste ei romahtanut, vaikka laskentatapa tiukkeni

Nykyään kierrätetyksi materiaaliksi lasketaan vain pakkausjäte, joka päätyy uusiokäyttöön – toisin sanoen uusiksi raaka-aineiksi ja tuotteiksi. Silti pakkausjätteen kierrätysaste laski vain yhden prosenttiyksikön muutosvuonna 2020, kertoo Ringin asiantuntija Harri Sihvonen.

Teksti Jouko Vuorela

Kuvitus Mikko Hirvonen

Ringin ja tuottajayhteisöjen tilastoima pakkausjätteen kierrätysaste laski vuonna 2020 edellisvuodesta vain yhden prosenttiyksikön (67 % -> 66 %). Tämä siitä huolimatta, että laskentatapa muuttui merkittävästi.

Uuden EU-direktiivin mukaan kierrätetyksi materiaaliksi lasketaan vain pakkausjäte, joka päätyy uusiokäyttöön, eli uusiksi raaka-aineiksi ja tuotteiksi. Kerätystä pakkausjätteestä vähennetään nyt niin kutsutut rejektit. Ne ovat esimerkiksi pakkausjätettä, jota ei voida kierrättää uudeksi materiaaliksi niiden huonon laadun takia, tai muuta ylimääräistä, keräysastioihin kuulumatonta materiaalia. Nämä materiaalit hyödynnetään Suomessa energiantuotannossa.

Miten kierrätysaste lasketaan?

Kierrätysaste saadaan, kun vuoden aikana kierrätetyn pakkausjätteen määrä jaetaan vuoden aikana markkinoille saatettujen pakkausten määrällä. Niissä on vuosittaista vaihtelua, mikä vaikuttaa kierrätysasteeseen.

Rejektien hylkääminen vähensi aluksi muovin (35 % -> 20 %) ja lasin (100 % -> 90 %) kierrätysastetta. Sen sijaan paperikuidun (116 % -> 123 %), metallien (78 % -> 79 %) ja puun (27 % -> 28 %) kierrätysaste on jatkanut kasvuaan.

Myös pakkausmäärän laskentatapa uusiksi

Paitsi kierrätysasteen myös markkinoille saatetun pakkausmäärän laskentaperuste muuttui vuonna 2020. Aiemmin esimerkiksi nestekartonkipakkauksen paino laskettiin kokonaisuudessaan paperikuiduksi. Nykyään pakkauksessa käytetty kartonki ja muovi eritellään, ja ne lasketaan mukaan oman materiaalinsa kokonaismäärään.