Ekokem tekee siistiä jälkeä

Teuvo Nuora ohjailee polttolaitoksella viiden tonnin painoista kahmaria.

Huhtikuussa uutisoitiin, että Ekokem on solminut Suomen Uusiomuovi Oy:n kanssa aiesopimuksen kuluttajamuovipakkausten vastaanottamisesta vuodesta 2016 alkaen. Yksityiskohdista neuvotellaan parhaillaan.

Suomen Uusiomuovi kerää koeluontoisesti kuluttajamuovia Tampereella

ja Kuopiossa. Ekokemin liiketoiminnan kehitysjohtaja Vesa Soini kertoo, että kuluttajamuovista on jo valmistettu uusiomuovituotteita Ekokemin Riihimäen laitoksella.

– Olemme testanneet neljän vuoden aikana kuluttajamuovipakkausten koko kierrätysprosessin keräyksestä tuotteeksi eli teollisuuden raaka-aineeksi asti. Tavoite on, että tuotanto alkaa yhteistyössä Uusiomuovin kanssa vuonna 2016.

Kuluttajalle tämä tarkoittaa, että tyhjät muoviset ketsuppipullot, jogurttipurkit, leikkelerasiat ja muut kotitalousmuovit voi viedä keräyspisteeseen samoin kuin nyt esimerkiksi keräyskartongin, lasin ja metallin. Tätä nykyä muovipakkaukset kulkeutuvat sekajätteen mukana hyödynnettäviksi energiana tai kaatopaikalle.

Sähkösilmä tunnistaa

– Pakkausmuovin kierrätys on monivaiheinen prosessi. Sen ytimen muodostavat lajittelulinjat, joissa tunnistetaan infrapunavalon avulla erilaiset muovilaadut. Tuloksena on raaka-ainetta, joka myydään muovituoteteollisuudelle granulaattina eli rakeina.

Riihimäen laitokselle tulevasta sekajätteestä kymmenisen prosenttia on kotitalousmuoveja. Niiden lämpöarvo on hyvä, mutta Soinin mukaan Riihimäen laitoksen energiantuotantoon ei muovien poistumisella sekajätteestä ole käytännön vaikutusta.

– Ja muovin kierrätys on aina ympäristön kannalta paras vaihtoehto, parempi kuin polttaminen tai varsinkaan kaatopaikka. Kierrätys säästää kaikkein eniten sekä energiaa että fossiilisia luonnonvaroja, hän painottaa.

Hankkeen taustalla on uusi jätelaki, joka määrää vuoden 2016 alusta alkaen pakkausten tuottajille täyden tuottajavastuun. Kuluttajapakkaukset ovat aiemmin liikkuneet lähinnä kuntien jätevirroissa, mutta nyt ne siirtyvät tuottajien hoidettaviksi.

Ekokem osti vuoden 2013 syyskuussa Muovix Oy:n liiketoiminnan, joka on jo pitkään valmistanut kierrätysmuovista uusioraaka-aineita ja erilaisia profiilituotteita. Niitä käytetään muun muassa ympäristörakentamisessa sekä maatalouden tarha- ja karsinarakenteissa. Tässä tapauksessa raaka-aine on sekalaista muovia, jota ei ole sen kummemmin eroteltu.

– Näissä tuotteissa se on tarkoituksenmukaista, mutta tuleva puhtaan muoviraaka-aineen valmistus vaatii tehokasta ja tarkkaa erotteluprosessia.

Energiaa jätteestä

Ekokem tuottaa Riihimäen kaukolämpötarpeesta yli 90 prosenttia ja Hyvinkään tarpeesta noin 80 prosenttia. Vuosituotanto on noin 500 GWh kaukolämpöä ja 120 GWh sähköä. Yhden roskapussin sisältämällä energialla voi paistaa pellillisen pullia tai ottaa 10 minuutin lämpimän suihkun.

Lähdemme käymään 7 000 kuutiometrin kokoisen jätebunkkerin ohjaushuoneeseen. Bunkkerin kautta kulkee vuorokaudessa tuhatkunta tonnia jätettä.

Jätteiden vastaanotossa työskentelevä Teuvo Nuora säätelee ohjaussauvoilla viiden tonnin painoisen teräskouran liikkeitä. Sekajäteröykkiö ulottuu kauas bunkkerin syvyyteen. Nuora sekoittelee ainesta ja nostelee sitä sisään luukusta, josta jäte kulkee 850-asteiseen arinauuniin. Polttamisesta jää jäljelle vain metalleja ja kuonaa.

– Nelisen tonnia tavaraa mahtuu yhteen kuormalliseen. Jätteen laatu on vuosien varrella parantunut. Ihmiset ovat alkaneet ymmärtää metallin arvon, vaikka sitä vielä jätteessä jonkin verran on. Mutta enää ei löydy sekajätteestä auton moottoreita, hän kertoo.

Maasta löytyy aina jotain

Ekokem käsittelee edelleen ongelmajätteitä – nykytermin mukaan vaarallisia jätteitä. Tehdaslaitoksen pihalla on suuria säiliöitä, jotka sisältävät muun muassa liuottimia, jäteöljyä ja pilaantuneita vesiä. Liuottimet ja pilaantuneista vesistä erotetut aineet poltetaan runsaan 1 000 asteen lämpötilassa. Jäteöljystä puhdistetaan teräketjuöljyä moottorisahoihin sekä kuljettimien voiteluöljyjä.

Ympäristörakentaminen on merkittävä osa yhtiön toimintaa. Siihen kuuluu muun muassa pilaantuneiden maa-alueiden puhdistusta, kaatopaikkojen rakentamis- ja sulkemishankkeita sekä teollisuuden lietteiden, tuhkien ja kuonien käsittelyä neljässä käsittelykeskuksessa.

– Kun vanhaa kaupungin maaperää otetaan uuteen käyttöön, yleensä asumiseen, maa pitää tutkia tarkasti. Etenkin Helsingissä ja muissa isoissa kaupungeissa se on ollut lähes varmasti aiemmin teollisuus- tai muussa käytössä, jolloin maahan on päätynyt haitallisia kemikaaleja.

Maa-aines tutkitaan eri kohdista ja syvyyksistä ja analyysien jälkeen ryhdytään siivoamaan.

– Useimmiten pilaantunut maa-aines viedään autoilla ulkopuolisiin jatkokäsittelypaikkoihin. Tiukat rakentamisaikataulut eivät mahdollista käsittelyä paikan päällä, vaikka se teknisesti saattaisikin olla mahdollista, Soini toteaa.

Jos maa-aineksessa on öljyä, se kerätään suuriin komposteihin, joissa muhivat mikrobit laitetaan töihin. Bensiinipitoiset maat puolestaan puhdistetaan huokosilmatekniikalla, jossa siiviläputkiin imettävän ilman avulla haihtuvat jakeet johdetaan käsiteltäviksi.

Siivottavia kohteita riittää myös tulevaisuudessa. Soini mainitsee, että eri puolilla maata on kartoitettu noin 24 000 kohdetta, jotka voitaisiin ottaa esimerkiksi asunto- tai virkistyskäyttöön, kunhan maaperä puhdistetaan.

– Uusia löytyy samaa tahtia kuin niitä ehditään putsata, hän kertoo.

Asekemikaalit osa arkityötä

Vielä yksi sana pitää nostaa esiin: Syyria. Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW valitsi Ekokemin käsittelemään Syyrian kemiallisten aseiden hävittämisestä syntyviä jätteitä. Itse aseiden hävittäminen on eri hanke, johon Ekokem ei osallistu.

– Meille tämänkaltaisten jätteiden käsittely on normaalia toimintaa. Ekokem käsittelee vuosittain tuhansia tonneja samankaltaisia aineita, kertoo toimitusjohtaja Timo Piekkari.

Materiaalia poltetaan noin 1 200 asteen lämpötilassa niin pitkään, että jätteet varmasti hajoavat. Polttolämpö otetaan talteen, ja siitä tehdään sähköä ja kaukolämpöä. Savukaasut puhdistetaan, ja niiden laatua valvotaan jatkuvasti, kuten on laitoksen käytäntö muutenkin. 

35 vuotta jätehuoltoa

Ekokem perustettiin Oy Suomen Ongelmajäte -nimisenä vuonna 1979 eli 35 vuotta sitten. Samana vuonna tuli voimaan jätehuoltolaki. Jätteiden käsittely alkoi Riihimäellä 1984.

Laitokseen kuuluivat korkealämpötilapolttouuni, fysikaalis-kemiallinen laitos sekä vaarallisen jätteen kaatopaikka. Kaukolämpötoimitukset aloitettiin Riihimäen kaupungille samana vuonna, ja seuraavana vuonna nimeksi vaihdettiin Ekokem Oy Ab.

1994 Ekokem sai ensimmäisenä yrityksenä maailmassa samanaikaisesti ISO 9001 ja BS 7750 -laatu- ja ympäristösertifikaatit. Myöhemmin toimintojärjestelmä on sertifioitu ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001 -standardien mukaisesti.

Vuonna 2000 kehitystyön painopiste siirrettiin jätepalveluihin sekä pilaantuneiden maiden kunnostukseen ja ympäristörakentamiseen. Toimipisteverkostoa alettiin laajentaa. Suomen ensimmäinen nykyaikainen arinapolttolaitos käynnistyi Riihimäellä 2007. Laitoksella hyödynnetään lähikaupunkien kotitalousjätteet kaukolämmöksi ja sähköksi.

Viime vuosien aikana Ekokem on ostanut Suomen Rakennusjäte Oy:n, ruotsalaisen ympäristönhuoltoyrityksen Sakab AB:n sekä riihimäkeläisen Muovix Oy:n.

10 toimialaa

Ekokemin liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa. Toimipaikkoja on 19, työntekijöitä Suomessa noin 300 ja Ruotsissa Sakab AB:ssä noin 150. Yhtiön omistavat Suomen valtio, elinkeinoelämä ja yksityiset sijoittajat sekä kunnat ja kuntien omistamat yhtiöt kukin noin kolmanneksen osuudella. Ekokemin toiminta on laajentunut alkuvuosista ympäristöhuollon ja hyötykäytön eri aloille:

• Ympäristö- ja jätepalvelut

• Käsittelykeskukset

• Ympäristörakentamisen palvelut

• Kaukolämmön ja sähkön tukkumyynti

• Hajautetun energiantuotannon ratkaisut

• Pohjaveden kunnostuspalvelut

• Jätevesien käsittelyratkaisut

Teksti Ilpo Salonen, kuvat Tommi Tuomi ja Ekokem