Ekopisteet aloittivat

Rinki-ekopisteverkosto starttasi tammikuussa, mutta se kasvaa ja kehittyy vielä lähikuukausina. Kuluttajat pääsevät nyt ensimmäistä kertaa ­kierrättämään myös muovipakkauksensa.

Rinki-ekopisteverkosto on kuluttajien pakkausjätteen keräämiseen tarkoitettu keräysverkosto. Aiemmin pakkausjätteen keräämisestä vastasivat lähinnä kunnat, kuntien jätelaitokset ja yksityiset yritykset. Nyt pakkausten keräämisestä vastaavat niiden tuottajat, eli pakattujen tuotteiden valmistajat ja maahantuojat.

Rinki-ekopisteverkoston pohjana olevan pakkausasetuksen tavoitteena on saada aikaan koko maan kattava palvelu kotitalouksille. Aiemmin keräyksen palvelutaso ja lajitteluohjeet ovat vaihdelleet kunnittain merkittävästikin.

Tavoitteena 1 850 pistettä

Tammikuussa 2016 avautui jo yli 1 400 ekopistettä. Niissä kerätään vaihtelevasti eri materiaaleja. Tammikuun lopussa oli auki noin sata muovin keräyspistettä.

– Verkoston kokonaistavoitteena on 1 850 keräyspistettä. Pyrimme siihen, että keräyspisteverkosto on täydellinen heinäkuun 2016 loppuun mennessä. Tuolloin myös kaikkien keräysvälineiden tyhjennykset ja pisteiden kunnossapito toimivat sujuvasti ja tehokkaasti, Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n kehityspäällikkö Pia Vilenius kertoo.

Olemassa olevia keräyspisteitä täydennetään uusilla keräysvälineillä niin, että kaikissa 1 850 pisteessä on vähintään lasi- ja kartonkipakkausten sekä metallin keräyssäiliöt. Näistä noin 500 pisteessä kerätään lisäksi muovipakkauksia.

– Useimmille pisteille tulee lisäksi paperin ja mahdollisesti tekstiilien keräys, jonka järjestämme yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

Kevään ja kesän aikana avataan myös 450 täysin uutta pistettä hyvien kulkuyhteyksien varrelle pääasiassa kauppojen tai liikekeskusten yhteyteen. Uusien ekopisteiden sijainnista tiedotetaan, kun kaikki tarvittavat luvat ja sopimukset on saatu kuntoon ja pisteen paikka varmistuu.

Uusia keräysvälineitä, yhtenäiset ohjeet

Ekopisteverkoston keräysvälineet ovat pääasiassa liikuteltavia 4–6 kuutiometrin kokoisia säiliöitä. Muovia kerätään Etelä-Suomessa isommilla 10-kuutioisilla säiliöillä. Osassa keräyspisteitä hyödynnetään myös olemassa olevia syväkeräyssäiliöitä.

Suurimmissa kohteissa on käytössä puristimet. Kartonkia varten tulee 450 puristinta ja muovia varten 110. Pisteet saavat Rinki-ekopistekyltin, ja ne tarroitetaan kevään aikana yhtenäisillä lajitteluohjeilla.

– Ohjeiden mukainen lajittelu on tärkeää, jotta kerätty pakkausmateriaali kelpaa kierrätykseen ja siitä saadaan hyvää materiaalia jatkokäyttöä varten, Vilenius painottaa.

Ekopiste on hyvää palvelua

SOK:n edunvalvontajohtaja Juhani Ilmola kertoo, että kaupan pihalla oleva ekopiste on kaupalle vetovoimatekijä.

– Ekopiste on kuluttajalle hyvää palvelua. Hänen on kätevää palauttaa kauppareissun yhteydessä pakkausjätteensä samaan tapaan kuin hän on jo tottunut viemään kauppaan tyhjät pullot, paristot ja akut.

Pakkausjäteasetuksen kriteerit vaikuttavat siihen, mikä kauppa on saanut tai saa pihalleen ekopisteen. Sijoittelussa on pyritty myös esimerkiksi siihen, että eri ketjujen kauppoja kohdeltaisiin mahdollisimman tasapuolisesti.

– Keräyspisteitä tulee siis osittain uusiin paikkoihin, mutta paljolti hyödynnetään olemassa olevia keräyspisteitä. Vanhojenkin keräyspisteiden ulkoasu uudistuu ja yhtenäistyy. Suurimpien hypermarkettien yhteyteen tulee myös esimerkiksi puristimia kartonki- ja muovipakkauksille, Ilmola kertoo.

Ohjeiden noudattaminen tärkeää

Ilmolan mukaan suurin muutos entiseen on muovipakkausten keräämisen alkaminen.

– Muovipakkausten lajitteluohjeiden noudattaminen on erittäin tärkeää. Jos keräyssäiliöön päätyy vaikkapa marinadia sisältävä broileripakkaus, siitä aiheutuu pian hajuhaittoja. Väärän materiaalin kertyminen keräysastiaan haittaa tietenkin aina myös materiaalin jatkokäyttöä.

Kuluttajat tarvitsevatkin nyt muovinkeräyksen alkaessa paljon tiedotusta ja ohjausta. Uuden asian oppiminen ei suju hetkessä.

– Jos on epävarma, sopiiko jokin muovipakkaus keräykseen, on aina parempi vaihtoehto laittaa se sekajätteeseen. Sitten kannattaa ottaa asiasta selvää, jotta osaa toimia seuraavalla kerralla heti oikein.

Hienosäätöä matkan varrella

Ilmolan mielestä myös järjestelmää itsessään pitää hioa matkan varrella. Jos esimerkiksi jonkun yksittäisen kaupan ekopisteen pakkausmäärät kasvavat merkittävästi, sen keräysastioiden tilavuutta on syytä lisätä.

– On kaikkien etu, että järjestelmästä tulee mahdollisimman kustannus-tehokas. Se hyödyttää tietenkin myös kuluttajaa, sillä jos kaupalle tulee lisää kustannuksia, ne päätyvät lopulta kaupan tuotteiden hintaan, Ilmola pohtii.

 

Vastaanottoterminaalien kautta loppukäsittelyyn

Ekopisteverkoston keräyssäiliöiden tyhjennyksistä on tehty sopimukset viiden urakoitsijan kanssa. Rinki-ekopisteistä huolehtivat Lassila&Tikanoja Oyj, HFT Network Oy (uusi nimi Reno Norden Oy), Jätehuolto E.Parkkinen Oy, Paperinkeräys Oy ja Kuljetusliike Rauhala Oy. Veikko Lehti Oy hoitaa toistaiseksi tyhjennykset Satakunnan alueella. Myös pisteiden kunnossapidosta ja siivouksista on sovittu.

Urakoitsijat kuljettavat materiaalit jakeiden mukaisiin vastaanottoterminaaleihin odottamaan kuljetusta loppukäsittelypaikkaansa. Jokaista jaetta varten on koko maan alueella yhteensä vähintään kolmekymmentä terminaalia. Terminaaleja pyörittävät tuottajayhteisöjen tehtävään valitsemat palveluntarjoajat.

Lasipakkaukset laivataan Englantiin

Tuottajayhteisöt hoitavat kierrätyksen vastaanottoterminaaleista eteenpäin – poikkeuksena lasipakkausjäte. Esimerkiksi muovipakkaukset kuljetetaan terminaaleistaan lopulta Riihimäelle, Ekokemin uuteen muovijalostamoon. Lasipakkausten tuottajayhteisö Suomen keräyslasiyhdistys on sopinut Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n kanssa, että lasipakkausjätteen kierrätys on Ringin vastuulla myös terminaalista eteenpäin.
– Lasipakkausjäte laivataan jatkokäsittelyä varten Englantiin, Berrymanin tehtaille, missä siitä tehdään uusia lasipakkauksia, RINKI Oy:n aluepäällikkö Jari Koivunen kertoo.

Minne yritykset vievät pakkausjätteensä?

Rinki-ekopisteverkosto on tarkoitettu kotitalouksille, mutta myös yritykset ovat vastuussa kiinteistöönsä jäävistä pakkausmateriaaleista. Ne tulee viedä tuottajayhteisöjen pakkausjätteitä vastaanottaviin yritysterminaaleihin. Terminaaleihin tuotavat pakkaukset on lajiteltava tuottajayhteisöjen antamien yrityspakkausten lajitteluohjeiden mukaan. Yritysten kartonki-, metalli-, muovi- ja puupakkausten lajitteluohjeet sekä terminaalien osoitteet ovat tuottaja-
yhteisöjen omilla verkkosivustoilla: Kuitukierratys.fi (kartonki), Mepak.fi (metalli), Uusiomuovi.fi (muovi) ja Puupakkauskierratys.fi (puu). Lasipakkauksia vastaanottavien terminaalien osoitteet on julkaistu Rinkiin.fi-osoitteessa, samoin lajitteluohjeet.

 

Jos tarvitset lisää tietoa…

Ringin asiakaspalvelu vastaa kuluttajien kierrätys- ja lajittelukysymyksiin sekä ottaa vastaan Rinki-ekopisteitä koskevaa palautetta.

Kuluttajat voivat antaa palautetta osoitteessa Rinkiin.fi/ekopistepalaute. Rinki palvelee kotitalouksia maksuttomassa palvelunumerossa 0800 133 888 (ark. klo 7–21 ja la klo 9–18) ja sähköpostitse osoitteessa asiakaspalvelu@rinkiin.fi.

Rinki palvelee yritysasiakkaita numerossa 09 6162 3500 ja sähköpostitse osoitteessa
info@rinkiin.fi.

Pakkauskierrätyksestä ja lajittelusta kerrotaan myös verkkosivustolla Rinkiin.fi. Rinki-ekopisteiden sijainti on osoitteessa Rinkiin.fi/rinki-ekopisteet. Rinki on myös Facebookissa hakunimellä Rinkikierratys.

Jätelaitosyhdistys ylläpitää Kierratys.info-verkkopalvelua, josta voi hakea kartalta eri jätelajien keräyspisteet.

 

Teksti Matti Välimäki, kuvitus Janne Harju