Ekopisteistä toimiva verkosto

Kotien pakkausjätteiden ja kuluttajapakkausten keräystä ja ekopisteiden toimivuutta selvittänyt Ekopiste-pilotti toi hyödyllistä tietoa uuden pakkausasetuksen valmistelua varten. Tulokset otetaan huomioon myös pakkausten vastaanottoverkoston suunnittelussa ja rakentamisessa.

Ekopiste1

Pilotissa selvitettiin erilaisten ekopisteiden ja aluekeräyspisteiden rakenteellista toimivuutta, toiminnan kustannuksia, keräysvälineisiin tuotavien materiaalien koostumusta, logistiikkaan ja materiaalien käsittelyyn liittyviä vaihtoehtoja sekä kuluttajien mielipiteitä toimintamalleista.

Ulkopuolisena konsulttina, pilottihankkeiden koordinoijana ja loppuraportin tuottajana toimi HFT Network Oy. Toimitusjohtaja Jukka Koivisto kertoo, että pilotin pohjalta saatiin suhteellisen hyvä näkemys, miten materiaaleja kertyy erityyppisissä keräyskohteissa.

– Hanke antoi hyvää lisätietoa, jota voidaan hyödyntää valtakunnallisen verkoston rakentamisessa, Koivisto toteaa.

Parhaat kertymät asiointireiteille

Pilotin aikana kerättiin käytöstä poistettuja kartonki-, lasi-, muovi- ja metallipakkauksia – mukaan lukien pienmetalli – yhteensä 546 tonnia. Kartongin, lasin ja pienmetallin keräyksestä on paljon aiempaa kokemusta, mutta muovipakkauksia kerättiin nyt ensimmäistä kertaa.

Koivisto kertoo, että suurimmat materiaalikertymät saatiin isojen kauppakeskusten tai hypermarkettien yhteydessä sijaitsevista Ekopisteistä.

– Näitä kannattaa jatkossakin käyttää perusverkostona, jotta perustamiskustannukset voidaan minimoida. Kuluttajat ovat tottuneet palauttamaan pakkauksia asioidessaan kauppaliikkeissä.

Seuraavaksi suurimmat kertymät olivat peräisin kaupunkien keskustoissa sijaitsevista pisteistä. Vähäisimmät määrät saatiin erillisistä, asuinalueiden tai pienten taajamien pienistä keräyspisteistä.

Parhaiten toimivat pisteet, joissa on tarpeeksi kapasiteettia. Tällaisissa suurkertymäpisteissä kartongille ja muoville kannattaa kokeilla myös puristimia, mikäli materiaalia tulee yli kaksi tonnia kuussa. Näin pääomakustannukset eivät nouse liian korkeiksi.

Suomalaiset osaavat lajitella

Tulokset osoittivat, että suomalaiset osaavat lajitella eri materiaaleja erittäin hyvin, jos heitä ohjeistetaan riittävän selkeästi.

– Kartonkipakkausjäte oli hyvin puhdasta, ja myös lasin puhtausaste vastasi pitkälti normaalin lasikeräyksen laatua. Ekopisteiden metallinkeräysastioihin sai palauttaa muutakin metallia kuin metallipakkauksia, joita palautui yllättäen vain noin puolet astian sisältämästä metallin määrästä. Silti metallin joukostakaan ei paljoa epäpuhtauksia löytynyt, Koivisto vahvistaa.

Sen sijaan muovipakkausten joukossa epäpuhtauksia oli enemmän – lähes kolmannes kerätystä materiaalista oli muuta kuin muovipakkauksia. Syynä voivat Koiviston mukaan olla ekopisteiden erilaiset ohjeistukset. Epäpuhdasta muovia pystytään käyttämään energiana eli kierrätyspolttoaineena. Jotta keräys tuottaisi kierrätettävää materiaalia, ohjeita ja tiedotusta on selvennettävä. Lisäksi muovin kierrätysteknologioita olisi oltava enemmän.

Kuluttajat tyytyväisiä Ekopisteisiin

Tehtyjen laskelmien perusteella 450 ekopisteellä pystytään rakentamaan toimiva verkosto, joka tavoittaa valtaosan Suomen väestöstä. Tavoitteena on luoda kokonaisjärjestelmä eli keräyspisteet ja -välineet sekä niihin soveltuva logistiikka, joka on kustannustehokas ja huomioi ympäristöasiat. Haasteena on järjestää tällainen keräysjärjestelmä haja-asutusalueelle.

– Järjestelmän ympäristövaikutuksia tutkitaan myöhemmin. Tarkastelussa tulisi huomioida muun muassa ympäristötehokkuus, kertymä suhteessa matkaan ja muita ympäristöön vaikuttavia tekijöitä, toteaa Koivisto.

Kuluttajakyselyjen perusteella ilmeni, että pilotin piirissä olevien Ekopisteiden käyttö on lisääntynyt. Kuluttajat ilmoittivat käyttävänsä eniten pantillista juomapakkausten palautusjärjestelmää, sitten kaupan yhteydessä olevaa Ekopistettä, kolmantena taloyhtiön kiinteistökeräystä ja vähiten miehittämätöntä aluekeräyspistettä.

Kuluttajat ovat erittäin tyytyväisiä Ekopisteisiin ja niiden sijaintiin sekä lajitteluohjeisiin. Ekopisteissä vastaanotettavien materiaalilajien määrä koettiin riittäväksi.

Ekopiste2

Keräysohjeet vielä tarkemmiksi

Pilotti osoitti, että viestinnän avulla voidaan varmistaa, että kuluttajat tietävät keräyspisteiden sijainnista ja sinne toimitettavien jätejakeiden lajitteluohjeista. Koiviston mukaan ohjeita tulee tarkentaa, jotta kierrätykseen saadaan siihen soveltuvaa riittävän puhdasta materiaalia.

– Kuluttajille tulee viestiä sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Vastuu valtakunnallisesta viestinnästä on tuottajayhteisöillä. Alueellisesti vastuu on tuottajayhteisöjen valitsemilla kumppaneilla, kuten esimerkiksi alueellisilla jätelaitoksilla.

Lain valmistelu jatkuu yhteistyössä eri osapuolten kesken. Tavoitteena on, että laki astuu
voimaan keväällä 2014.


Mikä Ekopiste-pilotti?

Uusi jätelaki tuli voimaan toukokuussa 2012. Se laajentaa pakkausten tuottajavastuuta ja edellyttää tuottajia – pakkaajia ja pakattujen tuotteiden maahantuojia, joiden liikevaihto on vähintään miljoona euroa – järjestämään käytöstä poistettujen pakkausten vastaanottopaikkoja siten, että kuluttajat voivat luovuttaa pakkaukset maksutta ja vaivattomasti tuottajayhteisön järjestämään vastaanottoon.

Vastaanottopaikkoja määritettäessä huomioidaan pakkausten laji, laatu ja ennakoitu määrä sekä vastaanotosta ja kuljetuksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset ja kustannukset.

Pakkausten tuottajayhteisöt, Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Päivittäistavarakauppa ry, Kaupan liitto, Elintarviketeollisuusliitto ry ja Jätelaitosyhdistys ry päättivät toteuttaa Ekopistekonseptin pilottihankkeen, missä selvitettiin tarvittavan vastaanottoverkoston rakentamiseen liittyviä vaatimuksia.

Pilotti toteutettiin Pirkanmaalla, jossa mukana olivat Tampere ja Kangasala, sekä Kuopiossa Lapinlahti mukaan lukien. Molemmilta alueilta valittiin kokeiluun kymmenen erilaista, suurin osa jo aiemmin käytössä ollutta keräyspistettä. Pirkanmaan keräyspisteistä 60 prosenttia sijaitsi kauppaliikkeiden yhteydessä, Kuopion alueella 80 prosenttia.

teksti Laura Heikkinen | kuvitus Janne Harju