EU pohtii pakkausuudistuksia

EXPRA on eurooppalainen katto-organisaatio, joka edustaa pakkaajia ja pakkauskierrättäjiä. Lyhenne tulee sanoista Extended Producer Responsibility Alliance.

EXPRAn toimitusjohtaja Joachim Quoden kertoo, että EU:ssa on selviä paineita nostaa pakkausten kierrätystavoitteita.

– Komissio haluaa varmistaa, että valmistajat käyttävät neitseellisiä materiaaleja nykyistä vähemmän ja kierrätettyjä materiaaleja huomattavasti nykyistä enemmän. Tavoite on muun muassa ottaa kierrätettävyys yhä paremmin huomioon jo pakkausten suunnitteluvaiheessa. Jätteenpoltto on vain yksi lisäkeino ympäristökuormituksen vähentämiseksi, hän korostaa.

Etenkin muovien kierrättämistä pidetään tärkeänä: ympäristökomissaari Janez Potocnik on maininnut pitkän aikavälin tavoitteeksi 70 prosentin kierrätysasteen. Euroopan parlamentissa on mainittu jopa 75 prosentin tavoite.

Parlamentin ajattelutapa on siirtymässä perinteisestä jätehuoltoajattelusta resurssitehokkuuteen. Tällöin myös jäteasioita ajatellaan enemmän osana tuotteiden elinkaarta kuin teknisenä prosessina, jossa jätteestä hankkiudutaan eroon.

Suuntaviivat tavoitteena

Komissio työstää parhaillaan Euroopan laajuisia suuntaviivoja tuottajavastuun toteuttamiselle. Kaikkien jätejakeiden tuottajavastuujärjestelmät ovat erilaiset kaikissa 28 EU-maassa.

– Esimerkiksi Saksan järjestelmän ongelmana on läpinäkyvyyden puute. Liikesalaisuuden takia kukaan ei ymmärrä, miten raha liikkuu ja mihin laskelmat ja tilastot perustuvat.

Puutteista johtuen järjestelmä ei toimi niin tehokkaasti kuin se voisi, ja täten osa kotitalouksien pakkausjätteestä jää asianmukaisesti keräämättä. Tilastot, määritelmät ja laskentamenetelmät puhuttavatkin pakkausalan toimijoita kaikkialla Euroopassa.

– Järkeviä vertailuja voidaan tehdä vain, jos kaikilla on samat menetelmät, ja näinhän ei nyt ole.

Suomen järjestelmää Quoden pitää erittäin toimivana.

– Olitte fiksuja, kun loitte PYRin ja tuottajayhteisöt hoitamaan ja ohjaamaan pakkauskierrätystä. Teillä on tehokas systeemi. Voi silti olla, että täysi tuottajavastuu kotitalouksien pakkausjätteen kierrätyksessä osoittautuu Suomellekin haasteelliseksi, hän sanoo.

EU:ssa on vireillä runsaasti muitakin jätealan selvitys- ja kehityshankkeita, jotka koskevat muun muassa kaatopaikkatoiminnan lopettamista, mereen päätyvän jätteen vähentämistä ja jätteiden viennin nykyistä tarkempaa valvontaa. Erityisesti muovijäte mainitaan monessa yhteydessä ongelmallisena materiaalina, joka vaatii lisähuomiota.

PYR ei ole vielä EXPRAssa mukana, mutta toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskasen mukaan jäsenyysasia on mietinnässä.

– EXPRA on uusi, tänä vuonna perustettu organisaatio. PYR harkitsee siihen liittymistä, hän sanoo.

Kustannuksista huolta

Myös vastuullisuus-, ympäristö- ja energia-asioista vastaava toimialapäällikkö Anna Vainikainen Elintarviketeollisuusliitosta toteaa, että suomalainen järjestelmä on erittäin kustannustehokas ja perustuu ohuille organisaatioille.

– Muutamissa EU-maissa saattaa olla vain yhdelle pakkausjakeelle 20–50 tuottajayhteisöä, hän muistuttaa.

Erot tuottajavastuun käytännön järjestämisessä vaikeuttavat Vainikaisen mukaan tuottajavastuullisten toimijoiden yhteisten kantojen muodostamista EU-tasolla, koska Brysselissä tehtävillä päätöksillä ja linjauksilla on suuresti vaihtelevia vaikutuksia eri maiden järjestelmiin.

– On myös hyvä pitää mielessä, että pakkaukset ovat tuottajavastuuryhmänä muista poikkeava monessa mielessä. Vastuu hyötykäytöstä on pakkauksen ensimmäisellä käyttäjällä eli teollisuudella ja kaupalla – ei pakkauksen valmistajalla. Ensimmäisille käyttäjille pakkaus on jo kustannuserä, mikä keskusteluissa usein unohtuu.

Tähän liittyy lisäksi eroja tuottajavastuun alaisissa tuotteissa kuluttajien näkökulmasta. Pakkaukset suojaavat kaikenlaisia tuotteita, joista päivittäistavaroita ostetaan ja kulutetaan nimensä mukaisesti päivittäin verrattuna esimerkiksi autoon, kodinkoneisiin ja muihin vastaaviin hyödykkeisiin, joita hankitaan harvoin.

Vainikaisen mielestä vaikuttaa siltä, että pakkausten osalta hyötykäyttöä yritetään kammeta muusta tuottajavastuusta poiketen perusjätehuollon kaltaiseksi toiminnaksi.

– Tässä lienee ajatus, että kuluttajilta halutaan jostain syystä tämän jakeen osalta vaatia vähemmän kuin muiden jakeiden hyötykäytössä. Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromun palautus tapahtuu kauppoihin, hän vertailee.

Suomi jo hyvällä mallilla

Myös Vainikainen mainitsee ongelmiksi eri maiden järjestelmien läpinäkyvyyden puutteen sekä yleishyödyllisyyden vaihtumisen liiketoiminnaksi.

– Muut kuin tuottajavastuulliset toimijat tienaavat tällä velvoitteella. Tällaiset tahot tulisi saada pois tuottajayhteisöistä. Suomessahan tämä ongelma on rajattu pois nykyisellä jätelailla.

Isona eurooppalaisena keskustelun- ja huolenaiheena myös hän näkee kierrätykseen ja hyötykäyttöön liittyvät tavoitteet.

– Tavoitteita pyritään Euroopan tasolla nostamaan. Suomessa tällaisia ajatuksia seurataan jonkin verran huolestuneina, koska meillä ylitetään jo nykyisen pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin vaatimukset. Olisi parempi, jos ensin yhtenäistettäisiin laskentatavat eri maissa ennen uusien tavoitteiden päättämistä, hän huomauttaa.

Teksti Ilpo Salonen, kuva Shutterstock