Fiksut pakkaukset säästävät luontoa

Tutut IKEA-tuotteet sopivat niin opiskelijaboksiin kuin moderniin keittiöön. Niiden pakkaukset ovat pitkän tuotekehittelyn tulos.

IKEA käyttää noin prosentin maailmassa vuosittain hyödynnettävästä puutavarasta eli noin 35 miljoonaa kuutiometriä. Tämä vastaa 330 eduskuntatalon tilavuutta. Ei ole yhdentekevää, kuinka tätä materiaalia käytetään tuotteisiin ja pakkauksiin.

– Tavoitteenamme on, että elokuun 2020 loppuun mennessä kaikki pakkausmateriaalimme ja tuotteidemme raaka-aine on joko uusiutuvaa, kierrätettävää tai kierrätetystä materiaalista tehtyä, IKEA Suomen Sustainability Manager Annika Salo sanoo.

Tavarataloissa kierrätetään huolellisesti materiaalikierrätykseen kaikki pakkauspahvi ja kirkas muovi. Myös asiakkaat voivat palauttaa pakkauspahveja tavarataloon kierrätykseen. Yhtiön Suomen tavaratalot kierrättivät vuonna 2013 keskimäärin 97 prosenttia jätteistään.

– Yhteistyö PYRin kanssa on tiivistä. PYR tiedottaa yrityksellemme säännöllisesti muun muassa pakkauksiin liittyvistä velvoitteista sekä tuottajavastuuseen liittyvistä lakiasetuksista ja säädöksistä. Lisäksi saamme tarvittaessa tukea esimerkiksi käytön vuosittaisen raportoinnin oikeinkirjaamiseen.

IKEAssa nähdään, että yhteistyö on ollut heille hyödyksi.

– PYRiltä saamamme arvokas tieto auttaa meitä toimimaan yrityksenä vastuullisesti ja lainmukaisesti, Salo mainitsee.

Litteys tuo tehokkuutta

Ingvar Kamprad keksi vuonna 1956 IKEAn kuuluisan litteän pakkauksen. Hänen piti ratkoa, kuinka pöytä kuljetetaan autossa turvallisesti ja helposti ilman, että siihen tulee kolhuja. Loppu onkin historiaa.

Litteä pakkaus on monin tavoin kustannustehokas. Se säästää pakkausmateriaaleja ja pakkaussuunnittelun kuluja, kun samanlaista peruspakkausta voidaan käyttää useisiin tuotteisiin.

Taloudellinen ja helppo pakattavuus on yksi tuotesuunnittelua määräävä tekijä.

– Suunnittelussa huomioidaan muun muassa se, miten tuotetta myydään: millainen sen paikka ja esillepano on myymälässä, Salo kertoo.

Tavarataloon saapuva tavara siirretään rekkojen uumenista pääsääntöisesti joko suoraan myymälään tai itsepalveluvaraston hyllyille. Tuote voi olla esillä esimerkiksi suoraan ready-to-sell-lavalla, jolloin sen esillepanoon tarvitaan minimaalinen määrä työtä. Lava siirretään lavavaunulla ennen myymälän avautumista paikalleen, perferoitu osa pahvista poistetaan ja voilá: tuotteet ovat valmiina kuluttajien silmien edessä.

Suunnittelulla logistiikkasäästöjä

Tuotteet saavat pakkauksensa jo tehtaalla. Kun kirjahyllyn osat on sahattu, höylätty, lakattu ja viimeistelty, ne siirtyvät pakkaamoon. Siellä robotit lastaavat osat liukuhihnalla pakkauspahvin päälle, joka kierretään ja taitellaan tiiviiksi paketiksi osien ympärille.

– Pakkaukset ovat niin tiiviitä, että osien uudelleenpakkaaminen ei onnistu niin, että tuotteen osat yritetään ujuttaa pakkaukseen.

Tiivis pakkaaminen merkitsee yhtiön volyymeissa miljoonien aaltopahvikilojen ja tuhansien puiden säästöä vuodessa.

Oivallukset pakkauksissa merkitsevät säästöjä logistiikkaketjussa. Niiden ansiosta yhteen kuljetukseen saadaan enemmän tavaraa. Kuljetuksia tulee vähemmän, mikä merkitsee sekä kustannussäästöjä että vähemmän päästöjä.

– Esimerkiksi Vidja-valaisin suunniteltiin uudelleen, jotta sille saatiin fiksumpi pakkaus. Sen osia vähennettiin 33:sta 24:een, jonka ansiosta pakkauksen koko pieneni 28 prosenttia. Tämän ansiosta kuljetuslavalle mahtuu nyt 128 valaisinta, kun niitä saatiin aiemmin mukaan 80, Salo kertoo.

Pakkaussuunnittelulla parannetaan myös kuljetusten täyttöastetta. Koska yhdessä lastissa on satoja erilaisia tuotepakkauksia, sataprosenttinen täyttöaste on mahdottomuus.

– Suomessa olemme päässeet 60 prosenttiin, mutta tavoitteemme on 75 prosentin täyttöaste.

Pahvi korvaa muovin

Tarkat ympäristövastuutavoitteet ohjaavat yrityksen tuote- ja pakkaussuunnittelijoita.

– Globaali tuotekehitysyksikkömme on keksinyt vahvoja mutta samalla keveitä tapoja hyödyntää pahvia sekä pakkauksessa että tuotteiden raaka-aineena. Tärkein innovaatio on pahvikenno nimeltään Board on frame. Kennoa käytetään styroxin sijaan pakkauksissa suojaamaan tuotteita. Kestävyyden ja keveyden vuoksi käytämme sitä myös monissa tuotteissamme, kuten Lack-pöydissä.

Uuden materiaalin ansiosta pakkaukset ovat kevyempiä ilman että kestävyys on heikentynyt.

– Tämänkin innovaation takana on periaatteemme pyrkiä vähentämään raaka-aineiden osuutta tuotteissamme ja pakkauksissamme. Haluamme hyödyntää huonekalujen valmistuksessa syntyvää hukkapuuta mahdollisimman tehokkaasti sekä tuotteissamme että pakkauksissamme.

IKEA suosii pahvia myös lavojen materiaalina. Elokuuhun 2014 mennessä se oli saavuttanut tavoitteen korvata tavarataloista myytävissä tuotteissa puiset lavat pahvista valmistetuilla.

 

Pakkaukset uusiksi

IKEA kierrättää tehokkaasti tavaroita, joiden pakkaus on vaurioitunut tai muuten pakattava uudelleen. Ne saavat uuden pakkauksen myymälän recovery-osastolla. Uudelleenpakatut tuotteet erottuvat värinsä ja recovery-leiman ansiosta.

– Pakkaamme vuosittain Suomessa uudelleen kymmeniä tuhansia tuotteita, joissa tuote on täysin kunnossa, mutta pakkaus on vaurioitunut, Salo kertoo.

Vaurioita voi tulla monesta syystä.

– Logistisessa ketjussa on useita vaiheita, ja kun tavaramäärät ovat suuret, aina tapahtuu vahinkoja. Asiakkaamme myös avaavat paketteja myymälässä, jolloin niitä ei voi enää myydä ilman uutta pakkausta.

Mallikappaleet sekä valikoimien vaihdosten yhteydessä ylijäävät viimeiset myyntierät saavat uuden elämän recovery-osastolla samoin kuin moitteettomat asiakaspalautukset.

Vantaan tavaratalon recovery-osasto kulutti tuotteiden uudelleenpakkaamiseen viime vuonna lähes 70 kuutiota pahvia.

– Tietokoneohjattu järjestelmä suunnittelee ja leikkaa pahvista pakkaukset niin, että hukkaa syntyy mahdollisimman vähän. Samasta pahviarkista leikataan jopa neljä pakkausta, Salo kertoo.

Jos tuotteessa on pienikin virhe, sitä ei pakata uudelleen, vaan tuote päätyy Löytöpisteeseen, jossa asiakas näkee sen kunnon. Tuotteen hinta on Löytöpisteessä huomattavasti tavaratalon normaalia valikoimaa edullisempi.

 

Monta hyötyä

Lundin yliopiston tutkimusryhmä selvitti, kuinka IKEAn pakkaussuunnittelijoiden ja logistiikka-asiantuntijoiden ratkaisu tuottaa hyötyjä sekä yritykselle että ympäristölle.

Yhtiön organisaatiossa havaittiin, että yrityksen tehokkuutta voitiin parantaa minimoimalla pakkausten tyhjää tilaa. Niinpä lähdettiin etsimään tilasyöppöjä. Massatuotteina myytävät Glimma-lämpökynttiläpakkaukset olivat yksi pahimmista.

Kynttilät pakattiin alun perin sadan kappaleen muovipusseihin, jotka pantiin lavalla olevaan pahvilaatikkoon. Pusseissa kynttilöiden ja pussien väliin jäi runsaasti ilmaa. Tuotekehittelyn tuloksena kynttilät pakattiin suorakaiteen muotoiseen pakettiin. Sadan kynttilän paketit voitiin puolestaan pakata tiiviisti myyntipalettiin. Uuden pakkaustavan myötä yhdelle lavalle saatiin 360 sadan kappaleen pakkausta, kun niitä ennen mahtui 256. Näin säästettiin pakkauskuluissa ja tarvittiin 200 rekkakyytiä vähemmän vuosittain.

Kuljetusten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt putosivat huomattavasti. Uuden pakkauksen myötä tuotteiden esillepanoaika väheni tavarataloissa, mikä tuotti 186 työpäivän säästöt vuosittain. Tehokkaampi pakkaaminen paransi kannattavuutta: samalla hinnalla myydyt tuotteet tuovat tänään yrityksen kassaan enemmän rahaa kuin ennen uudistusta.

Lähde: Gunilla Jönssön et al.: Packging logistics and retailer’s profitability: an IKEA case study.

 

IKEA

– Nimi IKEA tulee yrityksen perustajan Ingvar Kampradin nimikirjaimista sekä hänen

kotitilansa ja -kylänsä Elmtarydin ja Agunnarydin alkukirjaimista

– perustettu 194

– 139 000 työntekijää

– 345 myymälää 42 maassa, joista 315 omaa tavarataloa 27 maassa

– liikevaihto 27 miljardia euroa toimintavuonna 2013

– Suomessa 5 tavarataloa, liikevaihto 313 miljoonaa euroa toimintavuonna 2013.
Teksti Jukka Nortio, kuva Riikka Hurri/Otavamedia