Hankintalain puristuksessa
Kun Riku Eksymä otti elokuun alussa vastaan Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtajan viestikapulan edeltäjältään Markku Salolta, hän ei todellakaan saanut helppoa pestiä.
Hallitus oli kesäkuussa antanut esityksen uudesta hankintalaista, joka rajaisi merkittävästi julkisten toimijoiden mahdollisuutta myydä palveluitaan markkinoilla. Esitys pohjautuu EU-direktiiviin, jonka mukaan kunnalliset toimijat saavat myydä palveluitaan markkinoille korkeintaan 20 prosentin edestä liikevaihdostaan. Hallitus ehdottaa direktiiviä tiukempaa sääntelyä: ulosmyynnin rajaksi on esitetty viittä prosenttia tai enintään puolta miljoonaa euroa yhtiön liikevaihdosta.
Jätelaitokset mahdollisesti supistusten edessä
Uudessa tehtävässään Eksymän oli tartuttava toimiin. Juristina hän on kotonaan lainsäädännön koukeroissa ja lobbauksen saloissa. Eksymällä on takanaan pitkä työura Metsäteollisuus ry:ssä, jossa etenkin EU-lainsäädäntöön liittyvät asiat olivat keskeisiä. Hänellä on kokemusta myös sisäasiainministeriöstä ja Suomen EU-edustustosta Brysselissä, jossa hän toimi erityisasiantuntijana. JLY:hyn Eksymä siirtyi energiayhtiö Fortumin ja sähköverkkoyhtiö Carunan kautta.
Jos hankintalaki tulee voimaan esitetyssä muodossa, jätehuolto on Eksymän mukaan melkoisessa mullistuksessa. Toimitusjohtaja kertoo esimerkin: Tällä hetkellä reilun 14 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävän Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n liikevaihdosta viitisentoista prosenttia tulee markkinaehtoisesta toiminnasta. Jos hallituksen kaavailut toteutuvat, yhtiö joutuu supistamaan merkittävästi toimintaansa, sillä puoli miljoonaa euroa on noin kolme prosenttia yhtiön liikevaihdosta.
– Jätevirrat vähentyvät, tulovirrat supistuvat ja liikevaihdot pienenevät. Rakennettu infra jää vajaakäyttöön. Ei pystytä enää ostamaan urakointipalveluja, jolloin ei myöskään työllistetä paikallisia yrityksiä. Ilman tulovirtoja henkilökuntaa joudutaan vähentämään. Kotitalouksien jätemaksuja joudutaan korottamaan. Alkaa negatiivinen kierre, Eksymä maalaa.
Viedäänkö myös elinkeinoelämältä palvelut?
Jätelain mukaan jätteenhaltija vastaa lähtökohtaisesti itse jätteistään. Kunnille on kuitenkin annettu erityisvastuu yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä. Kuntien jätehuolto tarjoaa myös yksityisille yrityksille niiden tarvitsemia jätehuoltopalveluja toissijaisen vastuun perusteella tai markkinaehtoisesti.
Tähän asti kunnalliset jäteyhtiöt ovat voineet palvella yrityksiä siellä, missä yksityistä jätteenkäsittelyä ei ole tarjolla. Jätehuolto on kokonaisuus, jossa kuntien jätelaitokset ja yksityiset palveluntarjoajat toimivat kiinteässä symbioosissa. Kumpikin tarvitsee toistaan.
Hankintalaki vaikeuttaisi etenkin haja-asutusalueilla sijaitsevien yksityisten yritysten toimintaa. Iso kysymys on, mihin esimerkiksi pienet rakennusliikkeet ja maatalousyrittäjät vievät jätteensä, jos lähellä sijaitseva kunnallinen jätelaitos ei voi niitä enää vastaanottaa.
– Jätteet joudutaan viemään pitkienkin matkojen päähän tai jopa ulkomaille. Vaarana on myös, että niitä dumpataan sinne, minne ne eivät kuulu.
Myös ympäristöministeriön teettämästä selvityksestä ilmeni, että hankintalain häviäjiä ovat haja-asutusalueella sijaitsevat pienet ja keskisuuret yritykset sekä maatalousyrittäjät. Sen sijaan voittajia ovat kasvukeskuksissa toimivat jätepalveluja tuottavat isot yritykset.
Kunnallinen jäteinfra koko Suomessa
Hallituksen tavoitteena on siis edistää vapaata kilpailua markkinoilla. Eksymän mielestä yksityisten yritysten jätehuoltopalvelujen kehittämiselle ei ole ollut estettä tähänkään asti, paitsi taloudellinen järkevyys: infrastruktuurin rakentaminen on kallista.
– Onko kansantaloudellisesti ja yhteiskunnallisesti järkevää edes alkaa rakentaa laajamittaista yksityistä jätteenkäsittelyinfraa, kun meillä on jo kunnallinen infra olemassa ja pystymme käsittelemään jätteet paikallisesti ympäri Suomen? Eksymä kysyy.
Hänestä tämä on hölmöläisten hommaa, kuin peiton purkamista yhdestä päästä ja hidasta ompelua toisesta.
Jos jätteenkäsittely siirtyy yksityisiin käsiin, Eksymä ennustaa hintojen nousua – myös kotitalouksille, vaikka asumisjäte on tulevaisuudessakin kuntien vastuulla.
– Voi käydä myös niin, että yksityiset jäteyritykset ottavat vastaan vain taloudellisesti arvokasta jätettä ja kunnille jäisi kaikkein vähäpätöisin jäte. Myös jätteen määrä kaatopaikoilla lisääntyisi.
Viisaat päät yhteen
Kun lakivalmistelussa päästään suvantovaiheeseen, Eksymä haluaa istua alas eri toimijoiden kanssa ja viritellä yhteistyökuvioita.
– Tavoitteenani on, että jätealan nega- tiivinen kierre muuttuu positiiviseksi, ja pystyisimme yhdessä kehittämään esimerkiksi kiertotalouteen liittyviä vientituotteita.
Hankintalakirumba ei ole vienyt toimitusjohtajan yöunia. Olemus on tyyni, puhe pysyy rauhallisena ja silmät hymyilevinä.
– Totta kai pohdimme yhdessä jätelaitosten kanssa erilaisia skenaarioita, jos laki astuu voimaan. Mutta viisasten kiveä emme ole vielä löytäneet.
Onneksi on muutakin elämää kuin työ, vaikka Eksymä joka aamu mielellään työpaikalleen tuleekin. Viikonloput hän viettää puolisonsa ja koiransa kanssa Satakunnassa 1850-luvun maalaistalossa, jolle hän on antanut uuden elämän. Talossa riittää edelleen kunnostettavaa, sillä se ehti olla kolme vuosikymmentä tyhjillään.
Riku Eksymän mielestä kuntavastuullisen yhdyskuntajätehuollon vahvuus on siinä, että riittävän suurten jätevirtojen ansiosta pystytään tehokkuuteen, mikä palvelee parhaiten yhteiskuntaa.
Teksti Jaana Kalliokoski
Kuva Vesa Tyni