Keräyspiste vaatii tilaa ja tahtoa

Tarvitaan yllättävän monia sopimuksia ja lupia, ennen kuin uusi Rinki-ekopiste voidaan perustaa. Suunnitelmasta toteutukseen kuluu usein kuukausia.

Teksti Tarja Västilä

Kuvitus iStockphoto, Heli Nokkala

Rinki-ekopisteverkosto kattaa koko valtakunnan: kartonki- ja lasipakkauksille sekä metallille on Suomessa yli 1 850 keräyspistettä. Lisäksi muovipakkauksia kerätään noin 550 pisteessä.

Ennen kuin ekopiste voidaan perustaa, tarvitaan kuitenkin huolellista suunnittelua. Henkilöstöäkin on oltava riittävästi, sillä kaikkien uusien pisteiden sijainnit käydään paikan päällä tarkistamassa.

– Keräyspisteen pitää soveltua suunniteltuun paikkaan: siellä on oltava riittävästi tilaa käyttää ja tyhjentää säiliöitä turvallisesti. Säiliöt tyhjennetään nostamalla, joten yläpuolellakin pitää olla tilaa, kertoo RINKI Oy:n laatuasiantuntija Marika Koskimäki.

Tilan tarve tuo haasteita esimerkiksi kaupunkikeskustoissa, joissa ei välttämättä ole isoja pihoja edes kauppojen vieressä. Lisäksi asemakaavassa voi olla määräyksiä, jotka liittyvät autopaikkoihin. Matalaan parkkihalliinkaan eivät ekopisteet oikein tahdo mahtua.

Kunnan viranomainen ratkaisee

Keräyspistettä perustettaessa maanomistajan kanssa on ensin solmittava sopimus alueen käytöstä. Maanomistajana tai -hallinnoijana eli pääasiasiallisena kumppanina voi olla muun muassa kunta, kauppa, kiinteistöosakeyhtiö tai yksityishenkilö.

Lisäksi tehdään säiliöiden osto-, kuljetus-, siivous- ja huoltosopimuksia. Esimerkiksi kuljetukset ja siivoukset on kilpailutettu: kuljetuksissa Suomi on jaettu 11 urakka-alueeseen.

– Kun sopimukset ovat kunnossa, pääperiaate on, että uusille pisteille haetaan toimenpidelupaa kunnan rakennusvalvonnasta. Hakemuksen liitteiksi tarvitaan maanomistajan lupa, valtakirja ja asemapiirros, Koskimäki kertoo.

Kuntien käsittelyprosesseihin kuluu oma aikansa. Sekin vie aikaa, jos kunta päätyy kuulemaan naapureita ja heillä on huomauttamista. Huomautuksiin Rinki tekee oman vastineensa.

– Viranomaisten päätöksissä valitusaika on 14 vuorokautta, mutta valituksia tulee harvoin. Lupaprosessin käsittelyaika voi olla nopeimmillaan 1–2 kuukautta, arvioi Koskimäki.

Rinki-ekopisteitä ympäri Suomen

Suunnittelusta uuden pisteen käyttöön ottamiseen menee kuukausia. Jos kaikki vaiheet sujuvat rivakasti, keräyspistekin saadaan käyttöön nopeasti.

– Voi käydä niinkin, ettei toinen osapuoli myönnä lupaa tai maanomistajalla on vastikevaatimus. Keräyspisteen perustamisesta ei kuitenkaan makseta. Joskus talvikunnossapito ei onnistu alueella, ja silloin ei pistettäkään perusteta.

Koskimäen mukaan keräyspistetarve lähtee asetuksesta.

– Yli 500 asukkaan taajamassa on oltava ekopiste lasille, metallille ja kartongille sekä yli 10 000 asukkaan alueella muovipakkauksille. Haja-asutusalueella muualla kuin yli 500 asukkaan taajamissa keräyspisteet määräytyvät kauppojen määrän mukaan.

Kaupan tai asukkaiden toive voi myös myötävaikuttaa keräyspisteen perustamiseen. Rinki pyrkii ottamaan kysynnän huomioon ja kuulemaan kuluttajien tarpeita. Muovipakkausten keräystä laajennetaan yli 4 000 asukkaan taajamiin, ja vuoden 2019 alussa keräys alkaa jo noin 600:ssa Rinki-ekopisteessä.

Uuden sukupolven monilokeromalli starttaa

Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelu toteutti Porvoossa ja Sipoossa tutkimushankkeen, jossa kokeiltiin kattavaa jätteiden lajittelujärjestelmää vuoden ajan. Kokeilussa oli mukana 200 omakotitaloa.

Ympäristöministeriön tukeman hankkeen tavoitteena oli lisätä kotitalousjätteen kierrätysastetta ja kehittää toimivampaa monilokerojätekeräystä.

– Kokeilussa keräsimme kymmentä eri materiaalia, joista paristoja ja pien-SER-laitteita kertyi vain vähän ja tekstiilien laatu kärsi syyssateissa. Kokemuksen perusteella palvelumallia muokattiinkin niin, että jatkossa keräämme seitsemää materiaalia, kertoo toimitusjohtaja Vesa Heikkonen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:stä (IUJ).

Räätälöityjä ratkaisuja

Heikkonen kutsuu uutta palvelumallia uuden sukupolven monilokerokakkoseksi. Osalla IUJ:n asiakkaista on jo vuosia ollut käytössä nelilokeroinen jäteastia. Nyt loppuvuonna itä- ja länsiuusimaalaisille omakotiasukkaille aletaan markkinoida uutta 2+1 -mallia.

– Asiakas voi räätälöidä itselleen sopivan mallin. Nelilokeroiseen hyötyjäteastiaan lajitellaan kartonki, metalli, pakkauslasi ja -muovi. Seka- ja biojätteelle on tarkoitettu kaksilokeroinen astia. Siitä saa väliseinän pois, jos biojäte kompostoidaan. Vapaaehtoinen kolmas astia on keräyspaperisäiliö.

Asiakkaiden mukaan digilehdet ovat vähentäneet keräyspaperimäärää ja mainokset voi viedä aluekeräyspisteelle. Sinne on järkevämpää viedä myös tekstiilit.

Myös astioiden koko on räätälöitävissä tarpeen mukaan. Hyötyjätteille on 660 ja 360 litran astiat, joista isompaa tyhjennetään harvemmin. Bio- ja sekajätteille voi valita myös 240 litran astian.

Palvelu laajenee

RINKI Oy:n toimitusjohtajan Juha-Heikki Tanskasen mukaan monilokeropalvelu on yksi keino edistää EU:n kierrätystavoitteiden saavuttamista.

– Iso kysymys on yhdyskuntajäte, jonka kierrätysastetta pitäisi nostaa 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on korkea. Paljon on kiinni meidän jokaisen viitseliäisyydestä: materiaalit pitäisi lajitella jo syntypaikoilla.

Onnistunut tutkimushanke antoi pontta jatkoon. Heikkosen mukaan kokeiluvuoden aikana hyötymateriaaleja saatiin kerättyä talteen liki 80 prosenttia. Energiakäyttöön päätyneen sekajätteen osuus jäi 22 prosenttiin.

– Kokeiluun osallistuneet omakotitaloasukkaat olivat vapaaehtoisia ja siksi myös innokkaita lajittelijoita. Tulevaisuus näyttää, miten uudet monilokeroastiat innostavat tehokkaaseen lajitteluun, miettii Heikkonen.

Palvelu laajenee Itä-Uudeltamaalta myös Länsi-Uudellemaalle. Heikkosen mukaan taivas on rajana: koko alueella on 50 000 omakotitaloa.