Keräyspisteet parhaille paikoille

Uusi pakkausasetus siirtää vastuun kuluttajapakkausjätteiden keräämisestä kunnilta pakkausten tuottajille eli kaupalle ja teollisuudelle. Tuottajien on kerättävä kuitu- metalli- ja lasipakkauksia vähintään 1 850 pisteessä ja muovipakkauksia 500 pisteessä.

Noin 420 pistettä pitää sijoittaa haja-asutusalueille ja alle 500 asukkaan taajamiin. Keräysverkoston on oltava toiminnassa tammikuussa 2016.

Valtakunnan tasolla ekopisteitä on nykyisin yhteensä noin 4 800. Näistä yli puolessa on kerätty vain lasia ja metallia. Pahvi- ja kartonkipakkauksia on kerätty noin 2 000 ekopisteessä, muovia ei juuri ollenkaan.

Tähänastinen keräysverkko on rakennettu vuosien varrella kuntakohtaisesti tai jätelaitosalueittain, ja sen palvelutaso vaihtelee suuresti. Myös lajitteluohjeissa on eroja.

Tulossa yhtenäinen verkko

Uuden pakkausasetuksen myötä Suomeen on mahdollisuus suunnitella valtakunnallisesti yhtenäinen pakkausjätteiden keräysverkko. Tuottajat haluavat rakentaa kuluttajia hyvin palvelevan ja tehokkaan tuottajien ekopisteiden verkon valtakunnallisine lajitteluohjeineen. Käytännössä tämä merkitsee, että nykyisistä pisteistä säilyvät pääsääntöisesti ainakin ne, jotka sijaitsevat kauppakeskusten ja asukkaiden kulkureittien varrella.

PYRin aluepäällikkö Jari Koivunen kertoo, että tuottajien ekopisteverkoston suunnittelu on hyvässä vauhdissa.

– Keräyksen organisoi PYR, jolle tuottajayhteisöt Mepak-Kierrätys Oy, Suomen Keräyslasiyhdistys, Suomen Kuitukierrätys Oy ja Suomen Uusiomuovi Oy siirsivät tehtävän viime vuonna. PYR suunnittelee ja kilpailuttaa keräysjärjestelmän yhteisen ohjausryhmän päätettäväksi. PYR myös hankkii luvat, tekee sopimukset ja varustaa pisteet käyttökuntoon.

PYR suunnittelee ja kilpailuttaa

Kuluttajapakkauskeräyksen nykytila ja keräyspisteiden sijoitusvaatimukset kartoitettiin viime vuoden aikana, kun Koivunen kiersi kollegansa, aluepäällikkö Harri Patanan kanssa kaikki Suomen nykyiset ja potentiaaliset ekopisteet, jotka myös kuvattiin ja arvioitiin. Kuinka turvallista ekopisteen käyttö on kuluttajalle, millaiset astiat pisteessä on, onko piste aidattu, valaistu, asvaltoitu jne. Jatkosuunnittelun perustana käytettyjä valokuvia kertyi maakuntakierroksilta peräti 50 000.

PYRin ja tuottajayhteisöjen edustajista koostuvalle ohjausryhmälle tehdään kerättyjen tietojen pohjalta seuraavaksi ehdotukset siitä, montako pistettä ja mitkä pisteet milläkin alueella kannattaisi ottaa käyttöön sekä miten keräys kustannustehokkaimmin voitaisiin organisoida.

– Käytännössä teemme 35 aluesuunnitelmaa sisältäen 37 yksittäistä kuntaa, joista kilpailutusalueet rakennetaan. Ohjausryhmä sitten päättää lopullisesti miten, missä ja millä kalustolla pakkausjätteet kerätään, Koivunen selvittää.

Kätevästi kaikki kerralla

Kaikkiin tuottajien ekopisteisiin voi palauttaa vähintään kuitu-, lasi- ja metallipakkauksia sekä 500 pisteeseen myös muovipakkauksia. Lisäksi muiden toimijoiden kanssa pyritään siihen, että samoissa pisteissä voitaisiin vastaanottaa myös esimerkiksi paperia ja tekstiilejä. Kauppareissun yhteydessä voi siis tuoda useita eri materiaaleja kätevästi kierrätettäväksi.

– Käymme jätelaitosten, kuntien ja yksityisten yritysten ja muiden toimijoiden kanssa vielä kuluvan kevään aikana läpi lopulliset keräyspaikat ja mietimme, millaiset jäteastiat niihin tarvitaan. Uusimme tarvittaessa samalla keräyspisteiden kaluston ja sijainnin niin, että tuottajien ekopisteet olisivat materiaalin tuojille ja noutajille turvallisia ja toiminta kustannustehokasta. Kun pakkausjäte on lajiteltu oikein, se voidaan kerätä talteen, ja se sopii kierrätykseen, jolloin asetetut kierrätystavoitteet saavutetaan.

Koivunen mainitsee, että erityistä huomiota kiinnitetään tuottajien ekopisteiden laitekantaan, siisteyteen ja tehokkuuteen. Tilaa vievien pakkausten, kuten kuidun ja muovin, keräämiseen käytetään yhä useammin puristimia.

– Nyt puristimia on Suomessa käytössä noin 20. Jatkossa niiden määrä moninkertaistuu, Koivunen toteaa.
Puristimin varustetut keräysastiat sijoitetaan useimmiten kauppojen yhteydessä oleviin pisteisiin, joissa on valvontaa ja sähköt. Koivunen arvioi hintavan investoinnin maksavan itsensä nopeasti takaisin parantuneena tehokkuutena.

Lajitteluohjeet valmiina

Yhtenäiset pakkausjätteiden lajitteluohjeet on nyt laadittu, ja ne löytyvät PYRin sivustolta www.pyr.fi. Tähän asti ohjeet ovat vaihdelleet eri puolilla maata. Nyt myös muovinen pakkausjäte otetaan uudistuksen myötä mukaan keräykseen.

– Lasi-, kartonki-, metalli- ja muovipakkausjätteen lajitteluohjeet ovat valmiina, ja niitä täydennetään tarpeen mukaan. Mistään radikaaleista, isoista muutoksista ei ole kyse. Olennaista kuitenkin on, että lajittelulle saadaan alueesta riippumatta samanlaiset kriteerit, Jari Koivunen kertoo.

Uudistus merkitsee myös muovipakkausten keräysastioiden ilmestymistä muiden kierrätettävien pakkausmateriaalien vastaanottopisteiden viereen 500:ssa tuottajien ekopisteessä. Tähän asti muovipakkaukset on ohjattu sekajätteen mukana kaatopaikoille tai energiahyötykäyttöön.

Kuitu-, metalli- ja lasipakkauksia kerätään siis 1. tammikuuta 2016 lähtien 1 850 tuottajien ekopisteessä ja muovipakkauksia 500 tuottajien ekopisteessä. Uudistuksen tavoitteena on luoda verkosto, jonka kaikissa pisteissä kerätään kolmea, neljää pakkausmateriaalia sekä mahdollisesti muutakin, kuten esimerkiksi paperia ja vaatteita.

– Yhtenäisillä lajitteluohjeilla tähdätään siihen, että ihmiset lajittelevat oikein, jotta materiaalisaanto kelpaisi kierrätykseen, Koivunen tähdentää. 

Tehokas kierrätys on kuluttajan etu

Tuottajien pitää järjestää pakkausasetuksen mukainen keräysverkosto ilman erillistä korvausta. Koska tuottajavastuun laajeneminen tuo kaupalle ja teollisuudelle huomattavan lisäkustannuksen ja kaikki kustannukset katetaan myynnillä, uudet vastuut todennäköisesti nostavat tuotteiden hintoja.
– Joka tapauksessa on myös kuluttajan etu, että kierrätys hoidetaan hyvin ja tehokkaasti, Koivunen korostaa.
Pakkausjätteen kerääminen ja kierrätys tehdään jatkossakin eri tahojen yhteistyönä.
– Jätelain muutos haastaa kunnat, yritykset ja tuottajat entistä läheisempään yhteistyöhön keräysjärjestelmän kehittämisessä. Kunnat ovatkin lähteneet todella hyvin mukaan. Niiden palveluksessa on osaavia ihmisiä, käytössä hyvät paikalliskanavat ja aito halu olla rakentamassa toimivaa ja yhdenmukaista keräysjärjestelmää, Koivunen kertoo.

Ohjausryhmä päättää linjat

Vuonna 1997 perustetun PYRin työ perustuu tietoon ja kokemukseen tuottajavastuun käytännön toteutuksesta. Kun yritys tekee sopimuksen PYRin kanssa, se siirtää pakkauksia koskevan tuottajavastuunsa pakkausalan tuottajayhteisöille. Yritysten rahoittaman tuottajavastuujärjestelmän ansiosta Suomessa vain hyvin pieni osa pakkauksista jää hyödyntämättä. Pakkausten keräysvelvoitteiden pohjana on lainsäädäntö.
Tuottajayhteisöjen ja PYRin yhteinen ohjausryhmä tekee kuluttajapakkausten keräystä koskevat tärkeimmät päätökset ja linjaukset. Niiden pohjalta PYR solmii sopimukset sekä hoitaa käytännön toteutuksen ja raportoinnin tuottajayhteisöille ja viranomaisille.
PYR ja tuottajayhteisöt hoitavat keräyksen kiinteässä yhteistyössä. PYR suunnittelee, kilpailuttaa ja tekee keräyssopimukset. Kaikki operatiivinen toiminta ostetaan yrityksiltä. Lisäksi PYR järjestää lasin välivarastoinnin ja kierrätyksen.

Teksti Ilpo Salonen ja Maarit Seeling, kartta Google Maps