Kevyt, funktionaalinen ja houkutteleva

Apetit Oyj:n pakastetehtaalla Säkylässä 150 grammaa pinaattipellettejä siirtyy vaa’alta pussitukseen. Muovipakkaus kuumennetaan kiinni ja se siirtyy eteenpäin. Liukuhihnan vauhti on vaikuttava: 76 pussia minuutissa, 4 560 tunnissa, ja vuorokaudessa kahden vuoron aikana yhteensä 72 960.

Linjaston seuraavalla pysäkillä kone pakkaa pussit tiiviisti pahvisiin myyntieräpakkauksiin. Robotit taittelevat laatikoiden liepeet, teippaavat ne kiinni ja varustavat tarralla, jossa on tuote- ja erätiedot. Kun yksi FIN-lava on täyttynyt, se saa vielä kutistemuovia päälleen.

Pinaattipussi on valmiina aloittamaan matkansa kohti kaupan keskusliikkeen varastoa, myymälän hyllyä ja jonkun suomalaiskodin keittiötä.

Kesän sato pakkaseen

Apetit Oyj on Helsingin pörssissä noteerattu elintarviketeollisuusyhtiö. Suuri yleisö tuntee sen ennen kaikkea vihannes- ja juurespakasteista, joita yhtiö pakastaa kunakin satokautena noin 20 miljoonaa kiloa.

Apetitin repertuaariin kuuluvat lisäksi esimerkiksi kalatuotteet ja rypsipohjaiset Neito-öljyt. Se valmistaa tuotteita paitsi vähittäiskaupalle, myös ammattikeittiöille. Lisäksi yhtiö tekee kansainvälistä viljakauppaa.

Apetit Oyj:n ruokaliiketoiminnan hankintapäällikkö Päivi Hakasuo kertoo, että yhtiön Säkylän tehtaalla on kaksi pääprosessia.

– Satokauden aikana pelloilta tuleva tavara puhdistetaan, laatuarvioidaan, käsitellään ja siirretään pakkaseen odottamaan jatkotoimia. Tämän on tapahduttava nopeasti, ettei tuoreiden vihannesten ja juuresten laatu ehdi heikentyä. Esimerkiksi herneen matka pellolta pakkaseen on kaksi tuntia. Näistä satokautena pakastetuista raaka-aineista teemme vuoden aikana erilaisia tuotteita.
Apetitin tuotteiden monipuolisuus näkyy myös pakkauksissa.

– Volyymiltaan suurimman pakkaustyypin muodostavat perinteiset muoviset pussit. Pakastekeitot, kala- ja vihannespihvit samoin kuin pizzat päätyvät kartonkipakkauksiin. Ammattikeittiölle tarkoitetut tuoretuotteet sujahtavat muovisiin pusseihin tai dynopakkauksiin ja neitoöljyt lasipulloihin.

Varastoinnissa Apetit käyttää suuria kolmikerroskartongista valmistettuja oktabiini-kontteja, joissa raaka-aineet odottavat pakkasessa jatkokäsittelyään. Täysinäisessä kontissa on painoa reilut 500 kiloa.

– Taidammekin käyttää kaikkia pakkausmateriaaleja, paitsi perinteisiä peltipurkkeja.

Muovia on vaikea korvata

Apetitille – kuten elintarviketeollisuudelle ylipäätään – muovi on tärkeä pakkausmateriaali. Näin siitä huolimatta, että monet kuluttajat kritisoivat muovia ympäristösyistä.

– Muovi on monissa elintarviketeollisuuden käyttökohteissa paras tai ainoa mahdollinen pakkausmateriaali. Esimerkiksi pakastetuotteissa muovia on erittäin vaikea korvata.

Hakasuo muistuttaa, että hyvä pakkaus on itsessään ympäristöteko: se suojaa ruokatarviketta ja estää sitä pilaantumasta ennen aikojaan.

– Samaan aikaan on kuitenkin tärkeää välttää ylipakkaamista ja myös vähentää mahdollisuuksien mukaan muovin käyttöä.

Ensi vuonna käynnistyvä kuluttajamuovin keräys heijastuu Apetitin toimintaan lähinnä välillisesti.

– Tuottajamaksumme kasvavat, mikä sekin ohjaa minimoimaan muovin käyttöä. Toisaalta on tietenkin hyvä, että muovin keräys tehostuu eikä sitä päädy sekajätteen mukana kaatopaikoille. Keräys saattaa nostaa osaltaan myös muovin imagoa.

Hakasuo huomauttaa, että Apetitin pakastepusseja on helppo kerätä ja käsitellä, sillä ne ovat kevyitä ja menevät käytettyinä hyvin pieneen tilaan.

Apetitin pakastepusseista noin puolet on polyeteeniä ja puolet laminaattipusseja eli eri muovilajien yhdistelmiä. Perinteisissä vihannes- ja juurespakasteissa, kun tuotteen itsensä näkymisellä ei saavuteta lisäarvoa, käytetään läpinäkymättömiä pusseja. Tuoretuotteissa ja kalassa käytetään läpinäkyviä pakkauksia, jotta tuote voi puhua puolestaan.

Apetit ei käytä vielä biohajoavaa muovia, lähinnä sen soveltuvuuden ja hinnankin vuoksi.

– Suhtaudun itse muutenkin hieman kriittisesti biohajoavaan muoviin. Kun se maatuu, siitä jää kuitenkin luontoon muovisia mikropartikkeleita, jotka voivat huuhtoutua mereen.

Entä olisiko yksi vaihtoehto vihreä, kasvipohjainen PE-muovi?

– Se on vielä aika uusi asia, mutta sen käyttö tulevaisuudessa on mahdollista ainakin joissakin tuotteissamme.

Hyvännäköinen, muttei mahtaileva

Hakasuon mukaan pakkaukset ovat Apetitille tärkein markkinointikeino. Pakkauksen pitää herättää kuluttajan kiinnostus.

– Hyvä pakkaus on mahdollisimman kevyt ja ohut sekä ympäristö- että kustannussyistä mutta samalla riittävän vahva suojaamaan tuotetta. Jos tuotteen hinta on alle euron, pussin osuuden pitää olla marginaalinen.

Hakasuo esittelee suosikkipakkaustaan, laminaatista valmistettua pakastehernepussia. Houkuttelevuutta on haettu iloisella graafisella ilmeellä: kuvassa pikkuherneet ovat kokoontuneet palon sisälle oikein joukolla. Ei ”bling blingiä”, vaan keveyttä ja raikkautta.

Elintarvikelain uudet pakkausmerkintöjä koskevat määräykset oli otettava käyttöön viimeistään joulukuussa 2014.

– Se ohjasi muun muassa kasvattamaan pakkaustekstien fonttikokoja ja selkeyttämään muutenkin viestintää, esimerkiksi korvaamaan sanan natrium sanalla suola. Tässä yhteydessä päivitimmekin lähes kaikki pakkauksemme.

Kotimaisuus on valttia

Olemme edenneet tehdaskierroksellamme halliin, jossa kuorettomat perunat kulkevat liukuhihnalla. Laaduntarkkailija poistaa jokaisen, jossa on halkeamia tai tummia kohtia. Tie jatkuu kohti viipalointia, automaattilajittelijaa ja leijupakastinta. Jotta perunan palaset eivät tarttuisi toisiinsa, niitä liikutellaan pakastimessa kylmällä ilmavirralla.

Satokausi alkaa kesäkuun loppupuolella pinaatista, sitten tulevat muut kotimaiset juurekset ja vihannekset. Tuotteet viljellään lähipelloilla, Apetitin sopimusviljelijöiden tiloilla Satakunnassa.

– Vihanneksia ja juureksia saa tuotua edullisemmin ulkomailta, mutta haluamme käyttää mahdollisimman paljon nimenomaan kotimaisia tuotteita, joita kyllä kuluttajatkin arvostavat.

– Suosimme kotimaisuutta myös pakkausmateriaaleissa ja -toimittajissa. Kuten sloganimme sanoo: Apetit Kotimainen, kotimaisempaa ei ole, Hakasuo mainitsee. 

FIN-lavat antavat tietä EUR-lavoille

Tuotantoprosessissa käytettävien pakkausten ulkonäkö on luonnollisesti toissijainen tekijä. Päivi Hakasuon mukaan Apetitilla – kuten monilla muilla elintarviketeollisuuden toimijoilla – on paraikaa menossa siirtymävaihe isommista FIN-lavoista pienempiin EUR-lavoihin.

– Muutosta vaativat etenkin kaupan keskusliikkeet, joille on valmistumassa pian uudet keskusvarastot. Kun lavat ovat pienempiä, niitä mahtuu varastoon enemmän. Keskusliikkeet voivat kasvattaa näin tuotevalikoimaansa.

– Asia kuulostaa yksinkertaiselta, mutta se tuottaa paljon päänvaivaa tuotantoomme – konevaihdoksia, uudelleenohjelmointeja ja laatikkomuutoksia.

Vaan vielä suurempia muutoksia elintarvikealalla taitaa olla edessään siinä vaiheessa, kun pakkauksiin tulee älyä. Eli kun pakkaukseen sijoitetut anturit vaikkapa kertovat, että elintarvike on pilaantumassa tai että kylmäketju on jossakin kohtaa katkennut.

Hakasuo arvioi, että tällaisten sovellusten yleistymiseen menee vielä aikaa. Teknologia on jo olemassa, mutta kustannukset ovat vielä liian korkeita massatuotteisiin.

– Toisaalta tilanne voi muuttua nopeastikin. Jos joku iso toimija avaa pelin, toisten on seurattava perässä. Tuotteiden yleistyessä hintatasokin lähtee monesti laskuun, hän pohtii.

Teksti Matti Välimäki, kuvat Suvi Elo
Puulavojen käytössä on meneillään muutos, Päivi Hakasuo kertoo.

Hyvä pakkaus on itsessään ympäristöteko: se suojaa ruokatarviketta ja estää sitä pilaantumasta ennen aikojaan.

Hygieenisyys, nopeus ja tehokkuus kautta tuotanto- ja pakkauslinjan varmistavat, että tuotteet päätyvät
kuluttajalle moitteettomassa kunnossa, ja vitaminit ja maku ovat tallella. Kolmikerroskartongista valmistetuissa oktabiinikonteissa (oik.) säilytetään pakkasessa raaka-aineita, jotka ovat menossa jatkokäsittelyyn. Kuhunkin konttiin mahtuu puolisen tonnia tavaraa.

Laaduntarkkailija Terttu Mäkilä poistaa liukuhihnalta jokaisen kuorettoman perunan, jossa on viallisia kohtia.