Kierrätyksestä kansainvälistä liiketoimintaa
Suomen cleantech-alalla on paljon puhetta siitä, miten luodaan uusia työpaikkoja ja liiketoimintaa jätteenkäsittelyn, kierrätyksen ja materiaalitehokkuuden toimialoille.
– Viime vuonna alkanut ARVI- eli Materiaalien arvovirrat -tutkimusohjelma pyrkii edistämään näitä päämääriä, sanoo BMH Technologyn teknologiajohtaja Hannu Lepomäki. Hän toimii ARVIn ohjaus- ja johtoryhmän puheenjohtajana.
Nelivuotisessa tutkimusohjelmassa 18 suomalaista kierrätysalan yritystä sekä 11 tutkimus- ja julkisorganisaatiota tutkivat yhdessä kierrätykseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on luoda uutta tietoa, menetelmiä ja konsepteja materiaalivirtojen hallintaan ja niiden arvopotentiaalin globaaliin hyödyntämiseen.
Ohjelmassa perehdytään toimintaympäristöjen erilaisiin vaatimuksiin esimerkiksi Kiinassa, Brasiliassa, Filippiineillä ja Australiassa. Oppia haetaan muun muassa Saksasta ja Itävallasta, jossa ollaan Suomea pidemmällä kierrätysasioissa.
ARVIssa tuodaan systeemisyyden käsite materiaalin kierrätykseen ja hyötykäyttöön. Asioita tarkastellaan muun muassa systeemisen asiakkuuden ja systeemisen kysynnän kannalta.
Rohkeita päätöksiä ja määrätietoisuutta
Kierrätysalan liiketoimintapotentiaali maailmalla on Lepomäen mukaan valtava. ARVIssa kerätyn tiedon ja uusien ideoiden avulla tutkimusohjelmaan osallistuvat yritykset tavoittelevat 20 prosentin vuosittaista kierrätysliiketoiminnan kasvua. Se tuplaisi niiden liikevaihdon neljään miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä.
– Tämä on realistinen tavoite, mutta se vaatii yrityksiltä rohkeutta päätöksenteossa ja määrätietoista strategiaa, Lepomäki tähdentää.
Liiketoiminnan kasvu tulisi etupäässä muovien, yhdyskunta- ja metallijätteen, elektroniikkaromun ja tuhkien jätevirtojen kierrätysliiketoiminnasta vientimarkkinoilla. Tarkoitus on myös kaupallistaa uusia kierrätysteknologioita sekä liiketoimintakonsepteja.
– SHOK (strategisen huippuosaamisen keskittymä) -hankkeissa luodaan tutkimuksen avulla valmiuksia, jotta yrityksillä olisi kyvykkyyksiä ja osaamista rakentaa myöhemmin kaupallisia liiketoimintamalleja, tuotteita ja palveluita. Nyt ollaan vasta T&K-evoluutiopolun alkuvaiheessa.
– Haluaisin kannustaa kotimarkkinoilla tai Suomen lähimarkkinoilla toimivia kierrätysalan yrityksiä ajattelemaan strategiaansa uusiksi. Kannattaisi miettiä, olisiko mahdollista muuntaa omaa osaamista joko teknologian, tuotteiden tai palveluiden vienniksi. Usein oma osaaminen olisi paketoitavissa palvelubisnekseksi, Lepomäki sanoo.
Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen SHOK-toimintamalli
– Jo eurooppalaisella tasolla se, että tutkimuslaitokset ja yritykset tekevät yhteistyötä, on harvinaista, kertoo teknologiajohtaja Jatta Jussila-Suokas tutkimusohjelmaa koordinoivasta Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä CLEENistä.
– Osa mukana olevista yrityksistä on vientiyrityksiä, joilla on tuotannollista toimintaa eri maissa, ja osa on puhtaasti kotimarkkinoiden toimijoita. Niiden rooli hankkeessa on toimia testialustana ja toimintaympäristön luojana sekä ylläpitäjänä. Vientiyritykset taas arvostavat sitä, että ARVIssa arvioidaan ja analysoidaan vientimaiden markkina- ja regulaatiotilannetta. Sen avulla voi tehdä ennusteita esimerkiksi siitä, millä aikavälillä valmius modernille jätehuollolle kasvaa eri markkinoilla, hän selittää.
– Yritämme hahmottaa millaiset konseptit olisivat kestäviä ympäristön, teknologian ja yhteiskunnan kannalta. Kehitämme myös osaamista, jolla voi luoda systeemistä kysyntää kohdemaissa.
Holistinen lähestymistapa
ARVI on Jussila-Suokaksen mukaan pioneeriohjelma, koska siinä tarkastellaan jätteenhallintaa holistisesti eli laajemman kokonaisuuden kannalta.
– Ei pitäisi puhua jätteenhallinnasta, vaan resurssien tai materiaalin hallinnasta. Pakkaukset ovat arvokkaita vielä sen jälkeen, kun ne ovat täyttäneet oman alkuperäisen tehtävänsä 
Pakkaukset ovat arvokkaita vielä sen jälkeen, kun ne ovat täyttäneet alkuperäisen tehtävänsä.
Materiaalien arvovirrat -ohjelma 2014–2017
ARVIn tavoitteet:
Tutkia materiaalien kierrätykseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia ja kehittää tarvittavaa osaamista. Luoda uusia
menetelmiä ja konsepteja materiaalivirtojen hallintaan globaaleilla markkinoilla.
Yritykset:
Kuusakoski, Outotec, Ekokem, Stora
Enso Wood Products, Valmet Technologies, Turun Seudun Jätehuolto, HSY, BMH Technology, Stormossen, Loimi-Hämeen Jätehuolto, Stena Technoworld, ÅF-Consult, AMPPC FINLAND, Rouskis, Kymenlaakson Jäte, Paperra ja Borealis.
Tutkimuslaitokset:
Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Åbo Akademi, Suomen ympäristökeskus SYKE, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Helsingin kaupunki, Turun yliopisto ja Ammattikorkeakoulu Arcada.
Koordinoija:
Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä CLEEN.
Budjetti:
Noin 16 miljoonaa euroa
(Tekes 52 %, yritykset 33 %,
tutkimusorganisaatiot 15 %).
Kohdemaat:
Kiina, Brasilia, Filippiinit, Saksa, Itävalta ja Australia.
Teksti Leena Koskenlaakso, kuvitus Pia Holm