Kierrätyksestä uusi kasvuala

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtajana huhtikuussa aloittanutta Tatu Rauhamäkeä kiinnostavat alan kovat kasvuodotukset. Hän sanoo haluavansa olla mukana kampeamassa Suomea yhdeksi cleantech-alan kärkimaaksi.

Tatu_Rauhamaki

Yhteiskunta on pikku hiljaa siirtymässä kohti kierrätysyhteiskuntaa. Elämme tietynlaista murrosta. Painetta tulee säädöstasolta sekä kansallisesti että kansainvälisesti niin EU:sta kuin maailmanlaajuisesti. Kestävän kehityksen arvojen merkitys ihmisten elämässä ja asenteissa kasvaa, Rauhamäki pohtii.

Hän näkee YTP:llä keskeisen roolin suunnannäyttäjänä. Ympäristösektoria on vaivannut tietty pirstoutuneisuus. Teknologioiden kehittäjät, laitetoimittajat ja palveluiden tarjoajat ovat toimineet kukin tahoillaan.

– On puuttunut yhteinen pelikenttä, jossa osasista olisi mahdollista kehittää maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä liiketoimintamalleja.

Isoja hyötyjä

Kierrätysyhteiskunnan hyödyt ovat Rauhamäen mukaan kiistattomat. Kierrätys luo uusia työpaikkoja, materiaalitehokkuus auttaa teollisten työpaikkojen säilyttämisessä samalla kun ympäristö ja ilmasto hyötyvät.

– Kierrätys on myös kasvuala, koska lainsäätäjä tiukentaa vaatimuksia jatkuvasti.

YTP haluaa nyt koota alan toimijat yhteisen sateenvarjon alle ja tarjota niille entistä vahvemman foorumin toimialan asioihin vaikuttamiselle. Kuluva vuosi on vielä uuden edunvalvontaliiton toiminnan rakentamis- ja resursointivaihetta.

– Haluan vahvistaa järjestöä, lisätä sen tunnettuutta ja näin luoda ympäristöliiketoiminnalle kasvun mahdollisuuksia. Uutta kehitettäessä on löydettävä ensin yhdistävät tekijät. Se vaatii keskustelukierroksen kentällä, Rauhamäki sanoo.

Cleantechistä uusi kivijalka

Siellä missä on materiaalia, on myös bisnestä. Jätteen kerääminen, lajittelu, kierrätys ja muu hyödyntäminen avaavat paljon uusia mahdollisuuksia maailmanlaajuiselle liiketoiminnalle.

Rauhamäki näkee kierrätysyhteiskunnan vasta ensimmäisenä etappina asennemuutoksen polulla. Lopullinen tavoite on kiertotalous, joka suunnitellaan niin, että jätettä ei synny ja jossa ylijäämämateriaaleja käytetään uusina raaka- tai kierrätysaineina.

– Olen kiinnostunut olemaan mukana toiminnassa, jossa ilmassa olevat odotukset realisoituvat liiketoiminnaksi ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyväksi. Suomella olisi hyvät edellytykset ottaa reipas etunoja kierrätyksessä, toimia pilottimaana ja luoda uusien innovaatioiden avulla maahan menestystä, työpaikkoja ja uusia vientimahdollisuuksia.

Rauhamäen mielestä cleantech-alalla on hyvät edellytykset nousta jopa Suomen teollisuuden yhdeksi kivijalaksi metsän, metallin ja tieto- ja viestintäteknologian rinnalle. Tämä edellyttää kuitenkin nykyistä suurempaa rohkeutta ja innovatiivisuutta.

– Kannustavan innovaatioympäristön synnyttäminen taas vaatii kierrätysasteen nostamista. Sen kautta alkaa syntyä myös paineita uusien ratkaisujen hakemiseen. Tätä kautta syntyy uutta bisnestä. Kantona kaskessa on Suomen menneisyyden jätepolitiikka, joka on ollut valitettavan kunnianhimotonta. Meillä olisi innovaatiopuolella varmasti paljon annettavaa, jos vain pystymme luomaan niitä synnyttävän toimintaympäristön.

Vaikka Suomi onkin Rauhamäen mielestä hoitanut ympäristöasioiden hoidossa leiviskänsä suhteellisen hyvin, olemme silti esimerkiksi kierrättämisessä valtavasti jäljessä Ruotsia, Tanskaa, Hollantia, Saksaa ja monia muita maita. Suomi ei ole myöskään edennyt asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Nyt pitäisi päästä ”jätehierarkiassa” ylöspäin ja löytää konkreettisia keinoja kierrätysasteen nostamiseen.

– Keinovalikoimamme ei ilmeisesti ole riittävä, kannustimet puuttuvat ja valinnanvapautta rajoitetaan omalla lainsäädännöllä. EU:sta on lähiaikoina tulossa lisäpainetta entistä vahvemmille kierrätystavoitteille. Nyt on vakavan harkinnan paikka, millä keinoilla Suomessa niihin vastataan.

– Pakkausten kierrätyksen osalta olemme hyvää eurooppalaista keskitasoa. Siinä emme ole niin valtavasti jälkijunassa, hän lisää.

Jätelaista näkemyseroja

Muutama vuosi sitten voimaan tulleesta uudesta jätelaista valmistui hiljattain ensimmäinen arviointi. Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä arvioidaan lain toimivuutta erityisesti yhdyskuntajätehuoltoa koskevien säännösten osalta. Selvityksestä ilmeni, että jätealan toimijoilla on hyvin ristiriitaisia näkemyksiä lain onnistumisesta.

– Jätealalla vallitseva epävarmuus on jo saanut yritykset jäädyttämään investointejaan. Epävarmuus liittyy paitsi viranomaistulkintoihin, myös yritysten omien liiketoimintamahdollisuuksien kehittymiseen. YTP pyrkiikin vaikuttamaan säädöksiin niin, että ne eivät muodostaisi esteitä kierrätyksen lisäämiselle ja alan kasvulle.

Monessa mukana

Kokoomuspolitiikassa kannuksensa hankkinut Rauhamäki on aiemmin toiminut muun muassa ympäristöministeriössä erityisavustajana, Uudenmaan liitossa edunvalvontapäällikkönä sekä useissa luottamustehtävissä. Hän toimii myös Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

– Uskon, että valikoiduin tehtävään nimenomaan siksi, että minut koetaan selkeästi edunvalvojaksi. Oma vahvuuteni ei ole juuri tämän alan osaamisessa vaan ennemminkin siinä, että minulla on laajat verkostot ja tiedän yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, Helsingin Taka-Töölössä vaimon ja 8-vuotiaan Pontus-koiran kanssa asuva, ruoanlaittoa, matkustamista ja juoksemista harrastava Rauhamäki arvioi.

Ympäristöalan liitot yhdistyivät

Ympäristöalan edunvalvontaliitot Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry sekä Ympäristöyritysten Liitto ry YYL yhdistyivät vuoden vaihteessa. Ympäristöalan yhteisen liiton nimeksi valittiin tuttu Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry. Sen emojärjestö on Kemianteollisuus. Fuusioitunut liitto tavoittelee yli sadan yrityksen jäsenmäärää. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto olisi noin 1,5 miljardia euroa.

YTP ry syntyi loppuvuodesta 2012, kun YYL:ään kuulumattomat seitsemän isohkoa ympäristöalan yritystä perustivat uuden liiton. Mukaan lähti myös muutama YYL:n jäsenyritys. Suuremman liiton uskotaan saavan äänensä paremmin kuuluviin sekä valtakunnallisessa että kansainvälisessä edunvalvonnassa.

Teksti Maarit Seeling, kuvat Riikka Hurri