Kierrätys kasvattaa suosiotaan

Vuonna 2012 – eli tuoreimpana tilastojen kattamana vuotena – pakkausten kokonaiskierrätys pysyi suhteellisen vakaana, eikä tilastoissa ole nähtävissä merkittäviä muutoksia verrattuna edelliseen vuoteen.

Markkinoilla käytettävien pakkausten kokonaismäärä pysyi vuonna 2012 suunnilleen edellisen vuoden tasolla. PYRin kotisivuilla julkaistaan uusimmat viralliset pakkaustilastot joka vuoden heinäkuussa. Syynä myöhäiseen julkaisuajankohtaan on Euroopassa vakiintunut käytäntö, jonka mukaan kutakin vuotta koskevat viralliset tilastot lähetetään Brysseliin 18 kuukauden kuluttua vuoden päättymisestä.

Metallin kierrätys tehostunut

EU-lainsäädäntö kiristää kierrätystavoitteita ja on asettanut paineita pakkausten tuottajille. Pakkausten kierrätys- ja keräysvaateet kiristyvät ensi vuodesta, kun Suomessa tulee niiden osalta asteittain voimaan laajennettu tuottajavastuu.

Suomalaiset alan toimijat ovat olleet hyvin hereillä varautuessaan tuleviin velvollisuuksiin. Nimenomaan kuidun, lasin ja metallin osalta kierrätystulos löi jo vuoden 2012 pakkaustilastojen mukaan kirkkaasti Suomessa ja EU:ssa asetetut tavoitteet.

– Tilastot todistavat metallin kierrätyksen tehostuneen. Se on noussut 85 prosenttiin. Metallipakkaukset kiertävät Suomessa nyt todella hyvin, PYRin tietohallintopäällikkö Olli Paavola toteaa.

Muutenkin kierrätys on hänen mukaansa lisännyt Suomessa 2000-luvulla selvästi suosiotaan. Pakkausten hyötykäyttö toimii vuoden 2012 tilastojen valossa Suomessa hyvin. Yli 95 prosenttia pakkauksista käytetään uudelleen tai hyödynnetään uusien tuotteiden raaka-aineena tai energiana. Hävikki on pientä. Vain muutama prosentti pakkauksista jää kokonaan hyödyntämättä.

– On yritysten oman edun mukaista järjestää keräys ja kierrätys. Tulee halvemmaksi käyttää raaka-aine uudelleen sen sijaan, että se toimitettaisiin pois kalliina jätteenä.

Tilastojen taustalla on myös yritysten kasvava tietoisuus omasta ympäristövastuustaan. Paavola huomauttaa, että luvuissa on usein kausivaihtelua, minkä vuoksi eri vuosien vertaaminen keskenään on haasteellista. Kiistaton tosiasia kuitenkin on, että kierrätysmyönteisyyden kasvu näkyy tilastonumeroina.

– Suomi on pakkausten kierrätyksessä hyvää, eurooppalaista keskitasoa. Pakkauksista on jäänyt useita vuosia hyödyntämättä vain 3–5 prosenttia. Lukua voidaan pitää pienenä, ja tilastoista laskemalla Suomessa jää hyödyntämättä karkeasti arvioiden noin 10 kiloa pakkausjätettä asukasta kohden vuosittain, Paavola muistuttaa.

Raportoinnin kehittämishanke käynnissä

PYRin tilastot kattavat yli 90 prosenttia markkinoille toimitetuista pakkausmateriaalimääristä. Tilastointia vaikeuttaa kuitenkin ohi virallisten kanavien Suomeen kulkeutuvat pakkausmateriaalit kuten netin kautta tilattavien tuotteiden mukana tulevat pakkaukset tai kuluttajien maahantuomat tax-free-tuotteiden pakkaukset.

Epävirallisia reittejä pitkin Suomeen rantautuvien pakkausten määrästä ei ole saatavilla tarkkaa tilastotietoa.

– Ympäristöministeriö on aloittanut tilastojen raportoinnin kehittämishankkeen. Tilastojen ulkopuolisten toimijoiden osuuden selvittäminen on kuitenkin iso haaste, ja työ on vasta aivan alussa. Selvitys asiasta valmistuu ensi keväänä. Sen jälkeen tiedämme, mikä on parempi arvio todellisesta pakkausjätteen syntymäärästä, Paavola huomauttaa.

Muovipakkauksille lisävelvoitteita

Uusi pakkausasetus hyväksyttiin viime kesänä monen vuoden valmistelun jälkeen. Muutos tuottajavastuussa merkitsee kuluttajapakkauksille enemmän uusia velvoitteita ja kustannuksia kuin yrityspakkauksille. Tuottajavastuun tiukentuminen kiristää erityisesti muovipakkausten keräystavoitteita.

– Asetuksen vaikutusten arviointi on vaikeaa. Muovisten kuluttajapakkausten keräyspisteet ovat uusi asia Suomessa. Uuden lain ja asetusten vaatimukset nostavat muovipakkausten kierrätysmaksua moninkertaisesti tulevien vuosien aikana, Suomen Uusiomuovi Oy toimitusjohtaja Peter Rasmussen toteaa.

Vuodesta 2016 alkaen kierrätystulokseen lasketaan vain pantittomat pakkaukset ja samalla kierrätystavoite nousee ensin 16 prosenttiin – nykyinen vertailuluku on 12 prosenttia – ja vuonna 2020 peräti 22 prosenttiin. Tuottajayhteisöiltä vaaditaan kuuden kuukauden toimintamenoja vastaava vakavaraisuus ja raportointivastuu viranomaisille laajenee.

– Olimme esittäneet, että kierrätysastevaatimuksia ei nostettaisi ennen kuin meillä on kokemusta järjestelmän tuottamasta jätemäärästä ja varmistus siitä, että Suomessa on toimiva kuluttajapakkausten lajittelu- ja kierrätyslaitos. Tällaista ei nyt ole, ja sen puuttuminen tulevaisuudessa tarkoittaisi laajaa jätevientiä, joka on kallista eikä edistäisi työpaikkojen syntyä Suomeen, Rasmussen arvioi.

Norjassa eri järjestelmä

Lars Brede Johansen Grønt Punkt Norgesta kertoo, että Norjassa ei ole lakia, joka pakottaisi pakkaajat huolehtimaan pakkauksistaan. Yhteisvastuusta huolehtivat markkinavoimat. Tavarantoimittajaksi on käytännössä mahdoton päästä, jos ei ole jäsenenä mukana Grønt Punkt Norgessa, joka organisoi pakkauksien keräämisen ja kierrätyksen. Grønt Punkt Norge on PYRin tapaan yksityinen, voittoa tavoittelematon yhtiö.

Materiaaliyhdistykset toimittavat tarvittavat tilastotiedot viranomaisille vuosittain ennen huhtikuun ensimmäistä, minkä jälkeen ne siirtyvät asianosaisen ministeriön käsiteltäväksi.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saamme edellisen vuoden viralliset tilastotiedot käyttöömme seuraavan vuoden heinäkuun 1. päivä, Johansen selvittää.

Norja kerää tilastoihinsa vastaavanlasia tietoja kuin Suomikin, kuten tietoja pakkausten käytöstä ja hävikistä, uudelleenkäytöstä ja pakkausten hyötykäytöstä. Tilastotietoja tarvitsevat saavat ne joko suoraan Norjan ympäristöministeriöstä tai materiaaliyhdistyksiltä.

– Myös Norjassa viralliset tilastotiedot laahaavat ikävästi jäljessä, Johansen huomauttaa.

Teksti Maarit Seeling, kuvat Shutterstock