Kohti kiertotaloutta

Vaikka Suomi on tänä päivänä kierrätysasioissa vasta EU-maiden keskitasoa, meillä on maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan ympäristöasioissa paljon annettavaa eurooppalaiseen yhteistyöhön.

– Suomella on aika vahva imago edistyksellisenä ympäristömaana. Meillä on toimiva ympäristölainsäädäntö, ja verotusta on täällä jo pitkään käytetty ympäristöohjauksen keinona. Meillä on hyvää biotalouden ja uusiutuvan energian osaamista sekä pitkä kestävän käytön historia metsien hyödyntämisessä, Tiilikainen sanoo.

– Meidän on myös ollut pakko oppia energiatehokkaiksi, koska talvet ovat kylmiä eikä energiaa riitä harakoille haaskattavaksi. Ja juomapullojen ja -tölkkien kierrätysjärjestelmä on ollut meillä hyvin järjestetty jo pitkään.

Tiilikainen haluaa kuitenkin välttää ympäristön ja talouden etujen vastakkainasettelua.

– Suomella on annettavana nimenomaan ymmärrys siitä, että ympäristö ja talous kytkeytyvät yhteen. Kummankin etu on, että niitä katsotaan yhdessä ja yhtä aikaa eikä ajeta niitä törmäyskurssille. Kiertotalous avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja se on sekä ympäristön ja talouden että työllisyyden etu. Tämänkaltaisen ajattelun vahvistaminen on yksi suomalaisten tehtävä.

Tiukentuvia tavoitteita ja velvoitteita

Uusi pakkausjäteasetus tuo isoja muutoksia keräyspaikkaverkostoon ja asettaa tuottajille tiukentuvia velvoitteita kierrätysasteen osalta.

– Aika näyttää, onko vastaanottopisteiden verkosto ja tiheys oikein mitoitettu. Uskon kuitenkin, että keräyspaikkojen nykymäärä mahdollistaa pakkauskierrätyksen tavoitteiden saavuttamisen, Tiilikainen sanoo.

– Se, mitä nyt kaivataan, on tiedotus kuluttajien suuntaan. Paljon jätettä päätyy edelleen vanhasta muistista sekajätteeseen ja sitä kautta joko kaatopaikoille tai poltettavaksi.
Tiilikaisen mielestä ihmisillä on halua kierrättää entistä useampia erilaisia jakeita. Monelle voi kuitenkin muodostua ongelmaksi se, että jakeiden määrän lisääntyessä keittiössä ei ole tarpeeksi tilaa, mihin niitä laittaa.
Kierrätetyn pakkausjätteen määrää pitäisi lisätä vuoteen 2020 mennessä.

– Tavoitteiden tuleekin olla kunnianhimoisia. Viime kädessähän tavoite on se, että meillä ei kiertotalouden hengessä ole kaatopaikoille päätyvää tavaraa, vaan käyttöön otetut luonnonvarat ja niistä valmistetut tuotteet pystytään mahdollisimman pitkälle hyödyntämään joko materiaalinkierrätykseen, uudelleenkäytettäväksi tai johonkin muuhun tarkoitukseen. Käyttökierroksia tulisi olla mahdollisimman monta. Lopulta materiaalit voidaan hyödyntää energiaksi.

Uusi kiertotalouspaketti tulossa

Uusi EU-komissio hylkäsi edellisen komission ehdottaman kiertotalouspaketin joulukuussa 2014. Uutta ehdotusta odotetaan tämän vuoden lopulla.

– Suomi haluaa vaikuttaa siihen, millainen paketista muodostuu. Olen keskustellut paketin valmistelusta vastaavan komissaari Jyrki Kataisen kanssa heinäkuussa, ja keskustelut ministeri- ja virkamiestasolla jatkuvat syksyllä.

– On hyvä, että paketti pannaan uusiksi, sillä aiempi oli vähän liikaa jätehuoltoon keskittynyt. Toivottavasti nyt lähdetään liikkeelle jo tuotesuunnittelun puolelta. Kun yritykset EU:ssa tuovat markkinoille uusia tuotteita, kannattaisi jo materiaaleja valittaessa miettiä niiden kierrätystä. Mahdollisesti jo niukatkin resurssit ja kriittiset raaka-aineet tulisi saada helposti kierrätykseen käytön jälkeen.

Toinen keskeinen näkökohta on, millaisia mahdollisuuksia kiertotalous tarjoaa työllisyydelle, talouskasvulle ja bisnekselle.

– Kyse ei ole vain jätehuollosta. Maailmassa on niukkuutta monista raaka-aineista, ja niiden tehokas uudelleenkäyttö tarjoaa monenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Haluamme reivata kiertotalouspakettia suuntaan, joka tukee liiketoimintaa ja työllisyyttä, Tiilikainen kertoo.

– Sitra on arvioinut, että kiertotalous voisi mahdollistaa noin yhden prosentin lisäyksen bruttokansantuotteeseen. Kiertotaloudella on 1,5–2,5 miljardin euron bisnespotentiaali.

Yritykset verkostoitumaan

Parhaimmillaan kiertotalous tarjoaa bisneskumppanuuksia.

– Se, mikä toiselle on ydinliiketoiminnassa tai tuotannossa sivutuote – en enää edes mielelläni puhu jätteestä – voi olla toiselle raaka-aine.

Tiilikanen korostaa, että toimivilla yhteistyökumppanuuksilla avataan uusia mahdollisuuksia. Yritys hyötyy siitä, että sen jätehuoltomenot pienenevät, ja samalla toinen yritys saa arvokasta raaka-ainetta. Tähän suuntaan hallitus haluaa viedä kiertotaloutta.

Hallitusohjelmassa kiertotalous on nostettu yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi yhdessä biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kanssa. Puhtaat ratkaisut on laajempi käsite kuin cleantech, mikä Tiilikaisen mukaan on jo taloudellisesti järkevää liiketoimintaa.

– Cleantech on parhaimmillaan järjestelmiä ja ratkaisuja, joilla ratkotaan asiakkaan laajempia ongelmia. Suomalaisten tulisi myydä puhdasta vettä, puhdasta ympäristöä tai jätteiden hyötykäyttöä, ei pelkästään nippelitason tekniikoita, hän sanoo.

– Tarvitsemme kokeiluja, pilotteja, demonstraatioita ja kotimaisia referenssilaitoksia, jotta voimme käytännössä osoittaa, että jokin toimii. Ne avaavat uusille yrityksille mahdollisuuksia vientimarkkinoilla.
Joskus tulevaisuudessa EU:n jäsenmaille saatetaan Tiilikaisen mukaan kenties asettaa mitattavia resurssitehokkuustavoitteita. Hänen mielestään meidän kannattaisi jo nyt toimia siihen suuntaan, että olemme tämän kehityksen kärjessä. Silloin emme tulisi yllätetyiksi tumput suorina. 

Teksti Leena Koskenlaakso, kuva Tommi Tuomi