Nousupaineita horisontissa

Pakkausten täysi tuottajavastuu nostaa hyötykäyttömaksuja lähivuosina. Nyt tuottajayhteisöt ja PYR tekevät täysillä töitä sen eteen, että kustannusten kasvu jäisi mahdollisimman pieneksi.

PYRin toimitusjohtajan Juha-Heikki Tanskasen mukaan tehtävä on haastava, sillä kustannusten on arvioitu jopa viisinkertaistuvan nykyisestä. Tilanne vaihtelee materiaaleittain muun muassa nykyisen toiminnan laajuudesta sekä materiaalien logistisista ominaisuuksista ja raaka-ainearvoista riippuen.

– Eniten lisäkuluja tuo kuluttajapakkausten keräyksen ja kierrätyksen järjestäminen, joka ei ole aiemmin ollut tuottajayhteisöjen vastuulla. Myös aikataulu on tiukka. Asetusluonnos pakkauksista ja pakkausjätteistä velvoittaa, että valtakunnallisen keräysjärjestelmän tulisi olla kuluttajien käytettävissä 1.1.2016, hän mainitsee.

luku_nuoli

Mittavia järjestelyjä

Uusi jätelaki ja sitä täsmentävä pakkausasetus tulevat vaikuttamaan merkittävästi tuottajavastuun kustannuksiin ja tuottajayhteisöjen toimintaan.

– Tuottajavastuun laajentuessa pakkausalan tuottajayhteisöt joutuvat järjestämään ja kustantamaan kuluttajapakkausten aluekeräyksen, kerätyn pakkausmateriaalin vastaanottoterminaalit ja materiaalin toimittamisen hyötykäyttöön.

Tuottajayhteisöille tulee myös viestintään liittyviä velvollisuuksia liittyen keräysjärjestelmään. Edellä mainittujen kustannusten lisäksi jätelaki edellyttää tuottajayhteisöiltä kuuden kuukauden toiminnan kattavaa vakavaraisuutta.

– Tuottajayhteisöjen vastuulle tulevat uudet kustannukset realisoituvat osittain vuonna 2015 ja täysimääräisesti vuodesta 2016 alkaen, Tanskanen kertoo.

Katse eteenpäin

Esitimme neljän tuottajayhteisön edustajille kolme kysymystä:

* Paljonko hintanne muuttuvat ensi vuonna ja miksi?

* Miten toimiala on varautunut tulevaan vuoteen ja haasteisiin?

* Nousua on näillä näkymin tulossa vuonna 2015 ja etenkin vuonna 2016. Nousevatko hintanne lähivuosina kerralla paljon vai esimerkiksi portaittain?

 

Vesa Kärhä, Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja

luku_karha

Muovipakkausten hyötykäyttömaksua tarkistetaan pitkään voimassa olleesta 21 €/t tasolle 25 €/t. Se riittää uusien valmiuksien ensi vaiheen rakentamiseen varsinkin kuluttajakeräyspuolelle. Testaamme vastaanotossamme Tampereella ja Kuopiossa muun muassa tehokkaampia järjestelmiä.

Vuonna 2014 muovipakkausalalla tulee tapahtumaan todella paljon. Pidämme siitä 10.4.2014 erityisseminaarin Vantaalla. Oletettavasti sekä energiahyötykäyttö että materiaalikierrätys ottavat valtavia askelia juuri vuonna 2014.

Meidän tehtävämme on suunnata askeleet eteenpäin ja yrittää katsoa, ettei kukaan astu toisen varpaille. Keräämmekin ensi vuonna tarkempaa tietoa muun muassa kuluttajapakkausten ja teollisuuspakkausten jakaumasta.

Haluamme tehdä tämän raskaan, lakisääteisen velvoitteen pakkaajille mahdollisimman helpoksi ja huokeaksi. Muovin osalta on todella paljon kiinni siitä, mikä on asetusvaatimus vastaanottoverkoston laajuudesta, pitääkö ihan kaikki pakkausjäte epäpuhtauksineen päivineen ottaa kaikilta vastaan ja kuinka hurja vielä sen kaiken päälle on kierrätysvaatimus. Nämä asiat eivät tätä lausuessa (marraskuussa 2013) ole lopullisesti tiedossa, ja siksikin on vaikea tarkoin ennustaa tulevaa nousua.

 

Maija Peltola, Suomen Keräyslasiyhdistyksen toiminnanjohtaja

luku_peltola

Lasin hyötykäyttömaksu on tähän saakka ollut alhainen, 10 €/t, sillä Suomen Keräyslasiyhdistys (SKY) ei ole osallistunut keräystoiminnan kustannuksiin muutoin kuin tukemalla kuntien keräämän pakkauslasin toimittamista hyötykäyttöön.

Kattaakseen tulevien velvoitteiden kustannukset SKY nostaa pantittoman lasin hyötykäyttömaksua portaittain vuosina 2014, 2015 ja 2016. Vuoden 2014 hyötykäyttömaksu on 50 €/t. Tämä mahdollistaa lainsäädännön edellyttämän riittävän vakavaraisuuden saavuttamisen ja uuden keräysjärjestelmän valmistelutyön. Arvio vuosien 2015 ja 2016 hyötykäyttömaksuista täsmentyy lainsäädännön lopullisten vaatimusten perusteella vuoden 2014 aikana.

Lasipakkausten keräys- ja hyötykäyttökustannuksia nostavat logistiikkakustannuksia lisäävä lasipakkausten paino, kierrätysmahdollisuuksien rajallisuus ja se, ettei kerätyllä materiaalilla ole positiivista arvoa, vaan sen puhdistuksesta ja lajittelusta kierrätystä varten aiheutuu kustannuksia.

SKY:n tavoitteena on, että pantittomien lasipakkausten keräys ja hyötykäyttö hoituvat tuottajavastuun laajentuessa lainsäädännön velvoitteet huomioiden ja kustannustehokkaasti.  Onnistunut lopputulos edellyttää yhteistyötä muiden pakkausalan tuottajayhteisöjen, PYRin, kuntien ja jätealan operaattoreiden kanssa.

 

Eija Jokela, Suomen Kuitukierrätys Oy /Suomen Aaltopahviyhdistys ry:n toiminnanjohtaja

luku_jokela

Aaltopahvipakkausten hyötykäyttömaksu pysyy ennallaan, nestekartonkipakkausten nousee ja kuluttajien paperi- ja kartonkipakkausten maksu laskee. Merkittävimmät vaikuttajat hyötykäyttömaksuihin ovat keräyslogistiikan kustannukset sekä vakavaraisuuden takaaminen.

Kuitupakkausten osalta kuluttajakeräysverkosto on jo olemassa ja suurilta osin tuottajayhteisön ylläpitämä. Dramaattisia muutoksia ei siis ole näköpiirissä ainakaan vielä vuoden 2014 aikana. Verkostoa sekä käytettyä keräyskalustoa luonnollisesti arvioidaan ja trimmataan jatkuvan parantamisen hengessä, kuten tähänkin asti on tehty.

Olemme Suomen Kuitukierrätyksessä arvioineet, että kuitupakkausten osalta keräysverkoston kasvattaminen pakkausasetusehdotuksen mukaiseksi vaikuttaa hyötykäyttömaksuja korottavasti 40–50 prosenttia, kun sen sijaan kerättyjen ja kierrätykseen toimitettavien kuitupakkausten määrät eivät nouse nykyisestä.

Hyötykäyttömaksujen muutokset on hyvä tehdä hallitusti portaittain aiheuttamatta kohtuuttoman suuria yllättäviä heilahteluja tuottajien taloudenpitoon.

 

Tapani Sievänen, Mepak-Kierrätys Oy:n toimitusjohtaja

luku_sievanen

Metallipakkausten hyötykäyttömaksut ovat olleet hyvin alhaisella tasolla: alumiini- ja tinapeltipakkaukset 24 €/t ja teräspakkaukset 5 €/t. Tämä johtuu siitä, että Mepak on osallistunut tähän saakka kuluttajapakkausten keräystoimintaan ainoastaan pääkaupunkiseudulla eli HSY:n alueella.

Tulevat velvoitteet aiheuttavat kustannuksia, ja tällä perusteella Mepak nostaa metallipakkausten hyötykäyttömaksuja portaittain vuosina 2014–2016. Vuoden 2014 hyötykäyttömaksu on alumiini- ja tinapeltipakkauksille 30€/t ja 6 €/t teräspakkauksille.

Tämän avulla lainsäädännön vaatima riittävä vakavaraisuus voidaan saavuttaa. Samalla alamme valmistella uutta keräysjärjestelmää. Arvio vuoden 2015 ja 2016 hyötykäyttömaksuista täsmentyy, kun lainsäädännön lopulliset vaatimukset selviävät vuonna 2014.

Mepak varautuu siihen, että metallipakkausten keräys ja kierrätys hoituvat tuottajavastuun laajentuessa lainsäädännön velvoitteet huomioiden ja kustannustehokkaasti yhteistyössä eri osapuolten kanssa.

Teksti Ilpo Salonen | kuvitus Shutterstock

 

hinnasto-2013-2014-suomi3