Pakkausten uudelleenkäyttö syö jätemäärää
Euroopan komissio julkaisi 2.12.2015 ehdotuksensa uudesta kiertotalouspaketista, jossa pakkauksille esitetään kiristyviä kierrätystavoitteita. Kierrätysasteen nosto edellyttää pakkausjätteen keräämisen lisäämistä ja merkitsee kasvavia kustannuksia tuottajavastuullisille yrityksille. Komission esityksessä on kuitenkin Suomelle jotain hyvin positiivista. Sen mukaan kierrätystavoitteisiin voitaisiin laskea uudelleenkäytetyt pakkaukset, kuten metallirullakot, muovilaatikot ja uudelleentäytettävät pullot.
Jätedirektiivissä ja siihen perustuvassa jätelaissa uudelleenkäyttö on tavoiteltavampaa kuin kierrätys ja energiahyödyntäminen. Vuonna 2013 Suomessa käytettiin pakkauksia 1,77 miljoonaa tonnia, mutta pakkausjätettä syntyi vain 720 000 tonnia. Tästä on kiittäminen Suomessa kehitettyjä uudelleenkäyttöjärjestelmiä, kuten transbox-muovilaatikoita, meijeripoolia sekä panttipullo- ja puulavojen kiertojärjestelmää. Näiden ansiosta vain 40 % käytetystä pakkausmäärästä päätyi kierrätyksen ja jätehuollon piiriin.
Uudelleenkäyttö vähentää siis tehokkaasti jätteen määrää, ja siihen tulisi myös tavoitteilla kannustaa. Ottamalla uudelleenkäyttö mukaan kierrätystavoitteen laskentaan komissio jättää, aivan oikein, toimijoille mahdollisuuden korvata kierrätystä ympäristön kannalta toivottavammalla uudelleenkäytöllä. Suomessa tällä olisi suuri merkitys erityisesti muovi- ja puupakkauksille, joiden uudelleenkäyttöasteet ovat kierrätykseen verrattuna korkeita.
Monet EU-maat vastustavat tuotteiden uudelleenkäytön huomioonottamista kierrätystavoitteiden laskennassa. Usein perusteluna on ollut se, että muutoksen vuoksi tilastointi vaikeutuisi ja eri maiden tilastojen vertailu hankaloituisi. Peruste ei ole kestävä, koska tilastojen vertailukelpoisuus on jo nykyisellään kyseenalainen. Komission tulisi joka tapauksessa ohjeistaa ja auditoida pakkaus- ja jätetilastointia jäsenmaissa huomattavasti nykyistä paremmin.
Pakkausten uudelleenkäyttö on Suomessa pitkälle vietyä ja usein myös taloudellisesti järkevää toimintaa. Lisäksi Suomi on yksi harvoista EU-maista, jossa uudelleenkäytettyjen pakkausten määrä tilastoidaan vuosittain. Ympäristö- ja taloustavoitteet ovat siis kohtaamassa komission esityksessä – ainakin Suomen näkökulmasta.