Ympäristö

Sekajäte muuntuu energiaksi

Vantaan Energian uusi jätevoimala on valmis aloittamaan sähkön ja kaukolämmön tuotannon. Voimalaa koekäytetään kevään aikana, ja se otetaan virallisesti käyttöön syksyllä.

jatteenpoltto_e

Voimalan käynnistyminen merkitsee, että pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan sekajätekuormia ei enää ajeta kaatopaikoille. Kehä kolmosen tuntumaan noussut Vantaan Energian jätevoimala muuttaa kierrätykseen kelpaamattoman sekajätteen sähköksi ja kaukolämmöksi.

– Jätteet poltetaan arinapolttotekniikalla, joka on hyvin toimintavarma. Sekajätteen lisäksi polttoaineena voimalassa käytetään maakaasua. Sen avulla lisätään voimalan energiatehokkuutta, Vantaan Energian projektipäällikkö Kalle Patomeri selvittää.

HSY:n sekä Rosk’n Roll Oy:n pääkaupunkiseudulta ja Länsi-Uudeltamaalta toimittamaa syntypaikkalajiteltua sekajätettä hyödynnetään voimalan polttoaineena. Energiasta kaksi kolmasosaa muutetaan kaukolämmöksi ja kolmasosa sähköksi.

– Muovit, jauhelihapakkaukset, styroksit, jogurttipurkit, likaantuneet pahvit ja muut vastaavat ovat erinomaista energiamateriaalia. Periaatteessa kaikki mikä ei tällä hetkellä kelpaa kierrätykseen sopii meille. Haluamme kuitenkin lasit ja metallit pois sekajätteistä.

Erityisesti haittaa on muun jätteen mukana poltettavaksi kulkeutuneesta alumiinista. Sulanut alumiini ei riko voimalan laitteistoja, mutta aiheuttaa kuitenkin monenmoista riesaa.

Pääkaupunkiseudulla syntyy vuosittain yhdyskuntajätettä noin 650 000 tonnia. Voimala on mitoitettu käsittelemään keskimäärin 260 000 tonnia. Noin 60 000 tonnia tulee Rosk’n Rollin toimialueelta Länsi-Uudeltamaalta.

Asetus hiljentää kaatopaikat

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n toimialajohtaja Petri Kouvo toteaa laitoksen kapasiteetin hyvinkin riittävän seuraavat 20 vuotta.

– Laskelmissa on otettu huomioon sekä kierrätyksen lisäämisen että asukasmäärän kasvun vaikutukset syntyvän sekajätteen määrään. Toki laitos joustaa hiukan sekä ylös- että alaspäin.

Vantaan voimalassa varaudutaan 2016 voimaan tulevaan kaatopaikka-asetukseen. Silloin kaatopaikkajätteestä alle kymmenes saa olla eloperäistä.

– Tähän asti sekajäte on ajettu kaatopaikalle, jossa se mätänee ja muodostaa kasvihuonekaasu metaania. Tulevaisuudessa kaatopaikalle viedään vain epäorgaaninen jäte, jota ei voida polttaa eikä kierrättää. Jätteenpoltosta tulee entistä välttämättömämpää.

Sekajätteen käsittely Ämmässuon kaatopaikalla lähestulkoon päättyy. Sen sijaan siellä varaudutaan jätteen välivarastointiin ja paalaukseen.

– Otamme jätettä vastaan myös voimalaitoksen huoltoseisokkien aikana. Puramme varastoa sitten niin, että pystymme toimittamaan sitä polttoaineeksi tasaisesti pitkin vuotta. Tämä on uusi toiminto, joka korvaa jätteen kaatopaikkakäsittelyn, Kouvo kertoo.

Polttaminen osa hyötykäyttöä

Vantaan jätevoimala tuottaa kaukolämpöä noin 920 gigawattituntia (GWh) ja sähköä 600 GWh vuodessa. Lämmöntuotanto vastaa noin puolta Vantaan vuotuisesta tarpeesta.

– Sekajätteen energiahyödyntäminen ei ole ristiriidassa materiaalikierrätyksen kanssa vaan täydentää sitä. Kyse on nimenomaan siitä osasta, jota ei pysty muulla tavalla hyödyntämään. Jätevoimalan ansiosta vältymme sijoittamasta tällaista jätettä kaatopaikoille, jolloin myös kaatopaikkojen ympäristöhaitat pienenevät. Energiantuotanto tulee ikään kuin lisäarvona kaupan päälle, Länsi-Uudellamaalla toimivan jätehuoltoyhtiö Rosk’n Roll Oy:n toimitusjohtaja Jukka Paavilainen muistuttaa.

Hyvän käsityksen jätteiden hyödyntämismahdollisuuksista antavat Jätelaitosyhdistyksen laskelmat, joiden mukaan esimerkiksi yhdestä roskapussista riittää lämpöä ja sähköä seitsemän minuutin lämpimään suihkuun.

Paavilainen toteaa, että suuri osa pakkausjätteestä pystytään kierrättämään sellaisenaan ja hyödyntämään raaka-aineena. Nyt myös aiemmin kaatopaikalle päätyneille pakkausmateriaaleille löytyy järkevää käyttöä.

– Energiajätteen erilliskeräys loppuu uusien jätevoimaloiden valmistuessa Vantaalle ja muualle Suomeen. Jogurttipurkit ja lihapakkaukset voidaan ohjata sekajätteen mukana energiantuotantoon, Paavilainen summaa.

Pian koko Suomi polttaa

Suomessa syntyvistä yhdyskuntajätteestä käsitellään polttamalla nykyisin noin kolmannes. Jätteitä pääpolttoaineena käyttäviä jätevoimaloita on nyt valmistuvan Vantaan lisäksi Turussa, Riihimäellä, Kotkassa, Lahdessa, Oulussa ja Mustasaaressa.

Lisäksi suunnitteilla on kolme uutta: Tampereelle, Turkuun ja Leppävirralle. Uusi Lounais-Suomen jätevoimala korvaa Turussa 1970-luvulta lähtien toimineen Orikedon jätteenpolttolaitoksen.

– Laitoksia on riittävästi koko maan tarpeisiin, kun uudet jätevoimalat valmistuvat, toteaa Petri Kouvo.

– Nykyaikaiset jätevoimalat noudattavat niin tiukkoja päästörajoituksia, että jätehuollon näkökulmasta polttoa pidetään järkevänä ratkaisuna, lisää Kalle Patomeri.

Teksti Maarit Seeling, kuvitus Anna-Leena Väätänen

jatteenpoltto