Suomalaiset lajittelevat kuuliaisesti

Kuluttajat lajittelevat pakkausjätettä mielellään, mutta se ei saisi olla liian hankalaa. Kodissa pitäisi olla riittävät tilat eri jäte­tyypeille. Nämä selvisivät Pakkaustutkimus PTR ry:n laadullisesta lajittelu­tutkimuksesta.

Ennen Pakkaustutkimuksen (PTR) tekemää lajittelututkimusta Suomessa ei ollut koskaan tutkittu pakkausjätteen lajittelua kodeissa. Aiemmin oli ainoastaan selvitetty pakkausjätteen laatua ja määrää keräysastioista tai sekajätteen seasta.

– Me halusimme kokemuksia siitä, miten muovin lajittelu sujuu, miten ihmiset tunnistavat muoveja ja miten puhdasta lajiteltu pakkausjäte on. Meitä kiinnosti se, miten lajittelututkimusta kannattaa tehdä ja millaiset tulokset pienestä otannasta saisi, PTR:n toimitusjohtaja Virpi Korhonen kertoo.

PTR halusi tietoa siitä, kuinka puhtaaksi ihmiset malttavat pestä kierrätykseen menevät käytetyt muovipakkaukset ja mitä kaikkea muovijakeen seasta löytyy. Yhdistys halusi myös tietää, ­paljonko kovamuovia oli suhteessa ­pehmeisiin ja joustaviin muovilajeihin.

40 perhettä lajitteli viikon ajan

Tutkimuksen osallistui 40 kotitaloutta, jotka yhden viikon ajan lajittelivat kaiken kotona syntyvän pakkausjätteen. Pantilliset juomapullot ja yli kilon painoiset pahvipakkaukset rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Lapsiperheiden tutkimusviikko ajoittui syyskuulle 2014, ja tammikuussa 2015 tutkittiin sinkkuja sekä lapsettomia pareja.

Osallistujille annettiin lajittelu­-ohjeet eriväristen muovipussien kera. Valkoiset pussit oli tarkoitettu pahville ja paperille, mustat muoville sekä violetit muille materiaaleille. Sen lisäksi osallistujat saivat kaksi isoa jätesäkkiä jätteiden pois kuljettamista varten. ­Pusseihin laitettavien käytettyjen kuluttajapakkausten tuli olla puhtaita. ­Viikon kuluttua jätesäkit kerättiin pois, ja jokai­nen pakkausjätemateriaali analysoitiin ja punnittiin erikseen.

Lajittelu vaatii tilaa

Korhonen kertoo, että painon mukaan mitattuna paperi- ja pahvipakkauksia oli noin 50 prosenttia lajitellusta materiaalista ja muovia noin 30 prosenttia. Kovamuovin osuus oli 23 ja joustavan muovin 7 prosenttia. Loppu koostui lasi-, metalli- ja alumiinipakkauksista.

– Mutta tilavuuden perusteella muovin osuus oli suurempi. Silmämääräinen arviomme oli, että muovia oli ­määrällisesti yhtä paljon kuin paperia ja pahvia. Muovipakkausjäte vie melko paljon tilaa, mikä asettaa haasteita kotitalouksien lajitteluastioille ja keittiön tilaratkaisuille. Keittiökalustevalmistajat ovatkin avainasemassa siinä, miten kaikki eri jätelajit saadaan mahtumaan keittiöön, Korhonen sanoo.

Pakkausjätettä oli yllättävän puhdasta

Lajitellut pakkaukset olivat yllättävän puhtaita, sillä ruokajäämiä näkyi ­ainoastaan jugurttipurkkien kaulu­k-sissa. Eläinten ruokapakkauksia ei kuitenkaan mieluusti lähdetty pesemään. Jotkut olivat laittaneet niitä erillisiin pusseihin eikä puhtaiden muovipak-kausten sekaan, mikä oli fiksu ratkaisu. Eläinten ruokapakkausten haju on ­nimittäin hyvin voimakas.

– Hyvin olivat ihmiset pakkauksia huuhdelleet ja pesseet. Aika monet ­olivat myös litistäneet maitopurkit ja laittaneet niitä sisäkkäin. Suomalaiset tuntuvat olevan kuuliaista kansaa, ­Korhonen tuumii.

Jälkikäteen tosin kävi ilmi, että jotkut olivat laittaneet kaikkein likaisimmat jugurtti- ja piimäpurkit sekajätteen mukaan, koska niitä ei haluttu huuhdella ja pestä.

– Jokainen kotitalous tietysti miettii omasta näkökulmastaan, paljonko vettä tai vaivannäköä pakkausten huuhteluun kannattaa uhrata.

Lajittelu ja kierrätys ovat myötätuulessa

Suurin osa tutkimukseen osallistu­neista suhtautui pakkausjätteen lajit­teluun ja kierrättämiseen hyvin posi­tiivisesti. Mutta jos lajittelu muodostuu ­liian ­hankalaksi, kierrätyshalut vähe­nevät.

– On hyvä säästää materiaaleja ja luontoa. Lapsetkin ovat kiinnostuneita luonnon säästämisestä, tutkimukseen osallistunut Päivi Torkki sanoo.

Torkin kolmilapsinen perhe asuu omakotitalossa Järvenpäässä.

– Muovin määrä yllätti meidät, ­vaikka tiesimme, että sitä kertyy paljon. Keittiön kaapit eivät olisi riittäneet ­alkuunkaan kaikkien eri jätelajien ­säilyttämiseen, ja jouduimme säilyttämään osaa pusseista takaterassillamme, Torkki kertoo.

 

Keittiö on lajittelun sydän

Moderni keittiö on samalla kodin lajittelukeskus. Vaikka keittiö suunniteltaisiin asukkaan tarpeet huomioiden, siellä on useimmiten rajalliset tilat. Siksi lajitteluun tarvittavista kalusteista joudutaan usein tinkimään tai ainakin tekemään kompromisseja.

– Erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia on kuitenkin onneksi paljon, Topi-Keittiöiden Tampereen myymälän kauppias Sari Airu kertoo.

Perinteisesti jätteet on kerätty allaskaapin jätevaunussa sijaitseviin astioihin. Näiden koot vaihtelevat­ muutaman litran kokoisista parinkymmenlitraisiin. Allaskaappeja on erilevyisiä, ja esimerkiksi 60-senttiseen kaappiin mahtuu kaksi isompaa ja kaksi pienempää astiaa, metrin levyiseen puolestaan kuusi. Jos halutaan enemmän jäteastioita, tarvitaan lisälaatikosto. Käytännöllisin paikka sille olisi allaskaapin vieressä.

Ihannetapauksessa keittiössä olisi seka- ja biojäteastioiden lisäksi omat säilytyspaikat pahville, metallille, lasille, jätepaperille ja muovipakkausjätteelle. Sari Airu vinkkaa, että näiden lajitteluastioita voi sijoittaa myös esimerkiksi kodinhoitohuoneen tai eteisen komeroon.

 

Teksti Leena Koskenlaakso, kuva Atte Lakinnoro