Tavoitteena puhdas materiaali

Ekokemin liiketoiminnan kehityspäällikkö Camilla Wiik kertoo, että Ekokemin tehdasalueelle Riihimäelle rakentuu Kiertotalouskylä, jossa yhdyskuntajätteen sisältämät materiaalit kiertävät eteenpäin Ekojalostamon, Suomen ensimmäisen Muovijalostamon ja Biojalostamon kautta.

– Yhdyskuntajätteestä erotellaan ennen energiahyödyntämistä biojätettä, metalleja ja muovia sekä kierrätyspolttoainetta eli REFiä. Kiertotalouskylän prosessit hyödyntävät viimeisintä tekniikkaa.

Koeajoissa saatuja jätteiden koostumustietoja on hyödynnetty prosessisuunnittelussa. Myös biojae hyödynnetään Kiertotalouskylässä. Biojakeen hyödyntämisestä vastaa Ekokemin kumppani Biotehdas.

Wiik uskoo, että Suomessa riittää lajiteltavaa myös uusille yhdyskuntajätteen lajittelulaitoksille. Uuden laitoskonseptin vienti ulkomaille ei ole poissuljettu.

Ensi vuodenvaihteessa valmistuvaan Ekojalostamoon tulee noin 100 000 tonnia jätteitä vuodessa.

Tavoite on, että yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousee 50 prosenttiin ja hyötykäyttöaste energiana tai materiaalina 98 prosenttiin. Muovijalostamon on tarkoitus käynnistyä kesällä 2016, biojalostamon 2016 lopussa.

Päijät-Hämeen jätehuollon toimitusjohtajan Tuula Honkanen uskoo, että mekaaniset käsittelylaitokset yleistyvät kierrätysmateriaalien talteenotossa. Niin sanottuja REF-laitoksiakin muutettaneen materiaalin talteenottoon polttoaineen valmistuksen sijaan.

– Sekalaisen jätteen poltto on kustannuksiltaan kallein tulevaisuuden käsittelytapa yhdyskuntajätteelle. Kierrätysmateriaaleille tulee lisää kysyntää, ja niiden käyttö tuotteissa lisääntyy. Käsittelylaitoksia tulee lisää, kun on kysyntää ja kustannukset laskevat.

Biojäte heti talteen

Päijät-Hämeen Jätehuolto rakentaa Lahden Kujalaan uuden jätteenkäsittelylaitoksen seka-, energia- ja rakennusjätteen mekaanista käsittelyä varten. Sen on tarkoitus olla käytössä syksyllä 2016. Laitoksessa pystytään käsittelemään 66 000 tonnia jätettä vuodessa. Tavoite on saada talteen materiaalina kierrätettävää kartonkia, metalleja ja muoveja sekä lisäksi puuta energiakäyttöön.

Honkanen pitää tärkeänä saada erilliskeräysjärjestelmät toimimaan niin, että biojäte saadaan heti alkuvaiheessa pois sekalaisesta jätteestä.

– Joka tapauksessa biojätettä ja muita hyötyjätteitä tulee aina olemaan sekajätteessä, koska kaikki ihmiset eivät tule lajittelemaan koskaan optimaalisesti. Laitoslajittelu vastaa tähän haasteeseen.

Wiik ja Honkanen katsovat, että kansalaiset ovat yhä valistuneempia kierrätysasioissa. Vaarana kuitenkin on, että jätteenpolton yleistyessä kuvitellaan, että ”kaikki menee polttoon”, eikä kotona enää tarvitse lajitella. Tässä on valistuksen paikka.

Sanoma selkeäksi

Toinen sitkeä, joskin jo harvinaisemmaksi jäävä käsitys on, että lajittelu on turhaa, koska ”kaikki kuitenkin kipataan siihen samaan autoon”?

Miten sanomaa voisi selkiyttää ja kenen tehtävä se on? Honkanen korostaa, että viestintää pitää olla koko ketjussa: pakkausten valmistajat, tuotteiden myyjät, kuljetusliikkeet, jätehuollosta vastaavat, kierrätysmateriaalien jalostajat ja niistä tehtyjen tuotteiden valmistajat ja myyjät ovat kaikki avainasemassa.

– PHJ kampanjoi jatkuvasti syntypaikkalajittelun ja kotikompostoinnin puolesta ja jakaa kerran vuodessa joka talouteen lajitteluohjeet. Teemme myös jatkuvaa neuvontatyötä kouluissa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Tieto lokeroautoista on mennyt perille, mutta edelleen kuljetusliikkeet voisivat merkitä lokeroautonsa selvemmin.

Myös Wiik uskoo, että ihmisten ympäristötietoisuus kasvaa koko ajan.

– Ensisijainen vastuu tiedottamisesta on kunnallisilla jäteyhtiöillä. Niiden jätteiden osalta, joille ei ole mahdollista tehdä syntypaikkalajittelua tai se ei ole tarpeeksi kattavaa, ympäristön ja elinkeinotoiminnan kannalta on järkevää tehdä koneellinen lajittelu. On kaikkien etu, että jätteet hyödynnetään ensisijaisesti materiaalina silloin, kun se teknisesti ja taloudellisesti on mahdollista.

Myös Kiertokapula Oy:n toimitusjohtaja Kari Mäkinen mainitsee, että Kiertokapulan keino biojätteen lajittelun parantamiseksi on neuvonta ja valistus. Toisaalta myös kunnallisilla jätehuoltomääräyksillä on suuri merkitys.

– Kiertokapulan alueella uusilla määräyksillä muutettiin biojätteen erillis-
keräys koskemaan kiinteistöjä, joissa on viisi tai useampia asuntoja. Aiemmin määräys koski kiinteistöjä, joissa oli asuntoja kymmenen tai enemmän.

– Kiertokapulan erilliskerättävä biojäte prosessoidaan bioetanoliksi yhteistyössä St1Biofuels Oy:n kanssa Hämeenlinnan laitoksella. Jätteen lajittelun puhtausasteeseen pystyvät vastaamaan laitteiden hankkijat.

Syntypaikka edelleen ykkönen

Neuvotteleva virkamies Tarja-Riitta Blauberg ympäristöministeriöstä toteaa, että toimiva syntypaikkalajittelu pidetään tehokkaan ja laadukkaan kierrätyksen edellytyksenä. Sitä tuetaan myös EU:n jätepolitiikalla.

– Sekajätteen koneellisella lajittelulla voidaan sitten vielä tehostaa jäljelle jäävän jätteen hyödyntämistä ja käsittelyä, mutta se ei poista syntypaikkalajittelun tärkeyttä.

Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto merkitsee sitä, että käytännössä sekajätettä ei jatkossa enää voi käsittelemättä viedä kaatopaikalle. Korkeat jätteiden hyödyntämistavoitteet puolestaan edellyttävät, että kaikissa käsittelyvaiheissa pyritään saamaan hyödyntämiskelpoiset materiaalit mahdollisimman hyvin talteen.

– Jotta luottamus jätehuollon toimivuuteen säilyy, on tärkeää, että puheet ja teot vastaavat toisiaan. Tiedotuksessa lienee syytä korostaa kierrätyksen merkitystä uusioraaka-aineen lähteenä. Tavallinen kuluttaja on mieltänyt lajittelun tärkeyden. Lajittelusta saatavan hyödyn tulee kuitenkin olla selkeästi perusteltua, ja lajittelun on oltava mahdollisimman vaivatonta. Keskeisessä roolissa tiedottamisessa ovat ne tahot, jotka vastaavat lajittelun ja jätehuollon järjestämisestä, Blauberg arvioi. 

Teksti Ilpo Salonen, kuvituksen lähde: Ekokem